Teatteri

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen laitokselta ensi keväänä valmistuvat opiskelijat tulkitsevat piakkoin Joensuussa, Oulussa ja Kajaanissa sarjamurhaaja Zuccoa, jonka juuret ovat Berliinissä.

Seitsemän ovea näyttämöllä. Siinä riittää louskuteltavaa. Ja sitähän Helsingin Kaupunginteatterin syyskauden avausnäytelmässä harrastetaan.

Atro Kahiluoto ohjasi yllätyksellisen Nummisuutarit – dynaamisesti, ryhmän voimaan luottaen.

Molièren Luulosairasta on ehditty reilun kolmensadan vuoden aikana esittää lukemattomia kertoja, silti Arto af Hällströmin ohjauksessa näytelmään on saatu reilusti tuoreutta.

Martti Suosalon karisma ei yksin jaksa kannatella Kari Hotakaisen monologia.

Teatteri Telakan Sota ja rauha vie Venäjän veriseen historiaan muistuttaen vallan ja väkivallan tuhoisuudesta. Onnistunut voimainponnistus muistuttaa riipaisevalla tavalla siitä, että mikään ei ole oikeastaan muuttunut sitten näiden tapahtumien sotaisassa maailmassamme.

Teatteri Kultsa tuottaa jatkuvasti uusia tekstejä näyttämölle. Jalmari Jalosen devising-tekniikalla tehty Läskit! pureutuu kiinni kiloihin. Devising tarkoittaa ryhmälähtöistä käsikirjoitusta, jossa...

Kom-teatterissa isketään railakkaasti vyön alle, venäläisen Daniil Harmsin absurdissa hengessä.

Tampereen Teatterin uutuusnäytelmässä ollaan talousromahduksen jälkeisessä Dublinissa.

Kansallisteatterin Omapohjassa Suomen kantaesityksen saanut Mark Rothkon (1903–1970) elämästä kertova Red on symboliikkaa ja tragediaa pursuava taideteos. John Loganin kirjoittamassa...

Pirkko Saision myyttisestä, kansansadun omaisesta ja anarkistisen ilottelevasta Venäjä-musiikkinäytelmästä tuli ”vahingossa aika poliittinen”.

Vaikka näytelmän tapahtumien kulun kuinka tietää, on Kuka pelkää Virginia Woolfia aina yhtä rankka kokemus.

Sirpa Kähkönen kirjoitti ja Taru Mäkelä ohjasi laulunäytelmän sodan vaurioista Helsingissä. Esitys kohoaa reilusti yli sotalaulupotpurin.

Olisivatko Romeo ja Julia eläneet onnellisina elämänsä loppuun saakka? Miten he olisivat selviytyneet elämässään? Vai olisiko heidän elämänsä päättynyt joka...

Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämölle tuotu Flirttikurssi 55+ tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, yksinäisyyteen. Näytelmän hahmot ovat pääosin noin kuusikymppisiä eronneita tai leskiksi jääneitä...

Teatteri Kultsa tarttuu jälleen vaikeaan aiheeseen, kun se tuo näyttämölle Jari Juutisen Minä olen Adolf Eichmann -näytelmän. Adolf Eichmann oli...

Jonkun on oltava pomo harrastajateatterissa. Työväen näyttämöpäivillä esiintyvässä pieksämäkeläisessä Satelliittiteatterissa se on Risto Mykkänen.

Sirkku Peltolalta ei mielikuvitusta puutu aikamme rujouden ja syrjäytyneiden kuvaajana.

Katkeruus on suloista Orvokki Aution naurut kirvoittavassa tragikoomisessa perhedraamassa.

Helsingin Kaupunginteatterin Troikka ei yllä romaanin tasolle.

Tarpeettomia ihmisiä on riipaiseva draama syrjäytymisestä, tuskasta ja rakkauden kaipuusta.

Kolmiodraama ei ole niinkään harvoin näytelmissä käsitelty aihe. Harold Pinterin kirjoittamassa Petos-näytelmässä sen vaiheet käydään läpi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kahden miehen, jotka ovat parhaat kaverukset, ja toisen vaimon suhteiden kehityskaari kuljetaan näyttämöllä lopusta alkuun.

Teatteri Takomossa tutkitaan naisen pintaa ja hieman myös sitä, mitä on pinnan alla.

Mikko Viherjuuren ohjaama Tampereen Teatterin 1990-luvun suurhitti Älä pukeudu päivälliselle riemastuttaa jälleen suurella näyttämöllä uutuustulkintana. Edellinen ensi-ilta oli 1993, ja...

William Shakespearen syntymästä on kulunut 450 vuotta. Teatteri Kultsa juhlistaa sitä esittämällä näytelmän Shakespearen harvemmin nähdyn näytelmän Coriolanus.

Koko-teatterin seuraava ensi-ilta on yhteistuotantona Taittuu ry:n ja Helsingin vankilan kanssa toteutettu Seitsemän broidia Sipoosta eli Kiven (sisältä) Seitsemän veljestä.

Leea ja Klaus Klemolan kuvitelmassa maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta.

Jyväskylässä keskusteltiin komedian lomassa tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Uutuusnäytelmä esittää jättikysymyksiä, pienin puittein, vahvojen ammattilaisten varassa.

Pohja edellä -näytelmässä on mukana vain yksi ammattinäyttelijä, muissa rooleissa nähdään pääosin mielenterveyskuntoutujia.

Kouvolan teatteri tekee dokumenttia alueensa rakennemuutoksesta.

Hikipisarat otsalleen siitä sai, mutta voi että oli hyvä olo!

Yhteistyö Jussi Tuurnan kanssa jatkuu Kansallisteatterissa. Ensi-ilta on helmikuussa.

Tampereen Työväen Teatteri ansaitsee sulkia hattuunsa syksyn ohjelmistonsa monipuolisuudessa ja kipeidenkin, yhteiskunnallisten asioiden esille tuomisessa.

Apartheidin traumoista pyritään irti avoimuudella.

Kiitosta kerännyt Helene Schjerfbeckin elämää kuvaava esitys saa Helsingin ensi-iltansa Koko-teatterissa.

Osakesalkkuporvaristo yrittää kätkeä yhteiskunnan proletarisoimishaaveensa viihteen kevyeen huolettomuuteen, että eihän tässä mitään, otetaan vaan ihan iisisti -meininkiin. Musikaalikin voi johdatella...

Ylermi Rajamaa osoitti jo Esitystalous II -näytelmässä Espoossa kykynsä ottaa mutkattomalla tavallaan kontaktia yleisöönsä. Päärooli Ryhmäteatterin Supernaiivi-näytelmän elämänsä kriisiin joutuneena...

Kesäkuisessa Helsingissä vuonna 1917 tapahtui erikoinen ja lyhyeksi jäänyt vallankumous. KOM-teatteri tuo kumouksen näyttämölle.

Kunnon krediitit Pirkko Mannolalle suorituksestaan brittikomedian päähenkilönä. Ikinuori Mannolahan tunnetaan rivakkana liikkeissään, toimen naisena. Rooli, jossa tärkeässä osassa on osata...

Anton Tšehovin (1860–1904) 114 vuotta sitten kirjoittamaa näytelmää Vanja-eno on esitetty suunnattoman monta kertaa eri puolilla maailmaa. Helsinki on jälleen vuorossa, jopa kahdella näyttämöllä yhtä aikaa.

Tampereen Teatterin Villikalkkuna nojaa älykkään käsikirjoituksen ja pitelemättömien konkarinäyttelijöiden varassa.

Tampereen Maailmantango -festivaalin teemana oli tänä vuonna Laitakaupungin laulut. Ohjelmiston tarkoituksena oli tarkkailla taide- ja kulttuurimaailman murrosta nykymaailmassa. ”Tavoitteena on...

Vuokko Hovatta ja Taisto Oksanen vievät runojen kaupunkiin.

Jälleen näemme teatterin näyttämöllä menneen ajan taidetuotoksen, joka ”on kuin tätä päivää”. Eikö maailmassa mikään muutu?

Näytelmä neljän naisen toimintansa alkumetriä ottavasta elämänhallintatiimistä avasi syksyn näytäntökauden Suomen Kansallisteatterissa. Ahkera näytelmäkirjailija Minna Nurmelin on tällä kertaa ottanut...

Kansallisteatterin syysohjelmistossa paneudutaan ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä hyvän, ihmisarvoisen elämän tarkasteluun.

Suursyömärit on railakas ja kuriton sielunmessu. Sen huumori on ohjaaja Lauri Laglen mukaan lämmintä.

Tampereen Raatihuonetta 1918 puolustaneista naisista koskettava teatteriesitys Teatterikesässä.

Tampereen Teatterikesä tuo näyttämölle uutta radikaalia teatteria sekä Suomesta että ulkomailta.