Talous

”Osingonmaksu kiellettävä suurilta yrityksiltä tuen ehtona.”

Komissio arvioi, että työttömyys jää Suomessa ensi vuonnakin korkeammalle tasolle kuin vuonna 2019.

Li Andersson esitti vappuna satasen elvytysruisketta kulttuuri- ja palvelualoille.

Kansanedustaja pitää järkevänä, että Teollisuusijoitus tukee 150 miljoonalla vaikeuksiin joutuneita keskisuuria yrityksiä, mutta vaatii avoimuutta.

Kommentti: Hallitukset joutuvat toimimaan sumussa ja toivomaan parasta.

Koronatukien maksussa oppi voisi ottaa Tanskasta.

Palvelualan yritykset ottivat ensimmäisen iskun, nyt vaikutus leviää myös teollisuuteen ja rakentamiseen.

Paljon esillä ollut ajatus koronavelkojen mitätöimisestä jollain mekanismilla ei ole kuulunut keskustapoliitikkojen korviin.

Euroopan unionissa on palattu eurokriisistä tuttuihin asemiin, kun jäsenmaat vääntävät koronakriisin taakanjaosta.

Pia Lohikoski: Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa.

Koronavirusepidemiasta ja sen pysäyttämiseksi asetetuista rajoituksista kärsivät odotetusti eniten matkailu- ja ravintola-alan työntekijät. Vastaajien arviot oman ja työnantajan taloustilanteen kehityksestä ovat suhdannebarometrin historian heikoimmat.

Rahaa valuu konsulteille ja liiketoiminnan kehittämiseen, pahimmin kriisistä kärsivät jäävät paitsi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi Suomen Kuvalehdelle olevansa tietoinen ongelmasta.

Kommentti: Valtiovarainministeripuolue hekumoi uudella austerity-politiikalla eikä kuuntele edes itse asettamaansa asiantuntijaa.

– Luottamus huomiseen on talouden kannalta äärettömän tärkeää. Rokotteen keksiminen on ratkaiseva talouden käynnistäjä, sanoo Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Ensin tehtiin 1980-luvun virheet Harri Holkerin hallituksessa, mutta oppositiokin oli kiihdyttämässä Suomen talouden syöksykierrettä.

1990-luvusta puhutaan taas. Tänään 90 vuotta täyttävä professori Olavi Riihinen näki jo vuonna 1992, että uusliberalismin noustessa lamaleikkaukset eivät jää tilapäisiksi.Julkaistu Kansan Uutisissa 8.9.2006.

Palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat syvästi pettyneitä. Osa kolmannen sektorin palveluja tuottavista järjestöistä on tippunut täysin kaikkien hallituksen tukitoimien ulkopuolelle.

Suomessa asuu koronakriisistä huolimatta satoja ulkomailta saapuneita kansainvälisiä opiskelijoita. He ovat vedonneet opiskelija-asuntoja tarjoaviin tahoihin. Maisteritutkintoaan suorittava Dasha Che kokee jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Epidemian huippu kuukauden kuluttua, rajoitusten purkaminen alkaa kesäkuussa?

Jos liiketoiminta on loppunut kokonaan, ei vuokraakaan perittäisi määräaikaisesti, vasemmistoliiton kansanedustaja ehdottaa.

Hallitusohjelman ilmastotavoitteista ei koronakriisin vuoksi olla luopumassa, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson vakuuttaa.

”Nyt tarvitaan yhteinen silta ulos kriisistä, jota sosiaaliturvan, työehtojen ja julkisten palveluiden heikentäminen leikkauksilla ei tarjoaisi, päinvastoin”, kirjoittaa vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Valtiot ottavat massiivisesti uutta velkaa koronakriisin takia. Nyt on jo sanottu sana leikkauslistat. Kansan Uutiset kysyi kahdelta tutkijalta, miten koronavelkaan pitäisi suhtautua.

BIOS-tutkimusyksikkö: Edessä ei ole vanhan elvytys vaan laadullinen hyppäys yhteiskunnan toiminnoissa kohti kestäviä sosio-ekologisia järjestelmiä.

Koronaviruksen takia yli 300 000 työntekijää on yt-neuvottelujen piirissä.

Kommentti: Työttömyyskorvaushakemusten ruuhkat ovat räjähtämässä käsiin. Moni uhkaa jäädä vaille toimeentuloa viikkojen ajaksi ja yleisen työttömyyskassan jäsenet jopa kuukausiksi.

Kriisin pahin vaihe on vasta edessä.

Tarjolla on vain vähän sellaisia toimia, joita yritystoimintaa jatkava yksinyrittäjä pystyy hyödyntämään.

Kuntatyöntekijät odottavat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta tukitoimia kunnille ensi viikon kehysriihestä, jotta kuntien suurlomautuksilta vältytään.

Koronavirus on ajanut monet yritykset nopeasti talousvaikeuksiin.

Kaupan liitto ja PAM vaativat nopeita päätöksiä suorasta tuesta yrityksille.

Hallitus lupaa yksinyrittäjille 2000 euron toimintatuen koronakriisin vuoksi. Haku avautuu pian.

Koronavirus voi avata tien toisenlaiseen maailmaan, mutta tarvitaan poliittisia liikkeitä viemään tämä visio maaliin, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Jussi Ahokas.

Ravintoloiden sulkeminen koronavirusepidemian johdosta aiheuttaa ennen näkemättömän määrän lomautuksia palvelualoilla.

Palkka ei leikkaisi ainakaan koko päivärahaa, kansanedustaja esittää.

Jussi Saramo pelkää, että ely-keskukset eivät saa yrittäjille tarkoitettuja tukirahoja riittävän nopeasti liikkeelle.

Suomessa yt-neuvottelujen piirissä oli 26.3. mennessä lähes 240 000 ihmistä.

Koronakriisin aikana tehdyt ja tehtävät suuret valtiointerventiot kyseenalaistavat liberalismin opinkappaleet pienestä ja passiivisesta valtiosta, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen.

Paavo Arhinmäki kirjoittaa blogissaan, että esitys saattaisi vaatia poikkeuslain laatimista.

Vuonna 2008 Kiina ja Yhdysvallat pelastivat kapitalismin. Nyt Kiinakin on potilas.

KU esitti koronaviruksen talousvaikutuksista ja pelastuspaketeista kysymyksiä Sosten pääekonomistille Jussi Ahokkaalle.

Kun mukaan lasketaan Finnveran vastuukanta ja Suomen Pankin toimet, nousee niiden koko kaikkiaan 50 miljardiin euroon.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa sosiaalisen luototuksen koko maahan.

KU esitti koronaviruksen talousvaikutuksista seitsemän kysymystä Sosten pääekonomistille.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimusartikkelin mukaan köyhyys on yli kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 00:n ihmiseen.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että taloutta on mahdollista elvyttää ripeästi, jos Suomi ajautuu taantumaan.

Raportin mukaan talousjärjestelmää on arvioitava uudelleen.

Tammikuussa 2020 opintolainoja nostettiin 308 miljoonan euron edestä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana.

Tutkija Timo Harjuniemen mukaan demokratialle ja moniäänisyydelle voisi olla eduksi, jos lehdistö ilmaisisi avoimemmin oman poliittisen kantansa.