Näkökulma

Kaikkien pienempien maiden ja tietenkin myös Suomen etu on pitää kiinni sääntöpohjaisesta ja sopimusten kunnioittamiseen perustuvasta kansainvälisestä oikeusjärjestyksestä ja vahvistaa sitä, kirjoittaa Erkki Tuomioja.

Bussimme ikkunasta näkyy kahdeksan teinityttöä keskellä kadun risteystä kuvaamassa tanssiesitystä TikTokiin. Aurinko paistaa. Voisimme olla missä tahansa isossa kaupungissa, katsomassa...

Tunteiden käsittelystä on tullut niin vallitseva vaatimus ja normi, että sitä ei oikeastaan enää kyseenalaisteta. Olemme siirtyneet tunnetaitohegemoniaan. Terapeuttinen puhe valtaa alaa myös paikoissa, joissa ei odottaisi, kuten vankiloissa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti.

Suomalaisella Israelin apartheid-politiikan fanittamisella on pitkä historia. Monet fanaattisimmat Israelin ystävät ovat olleet herätyskristillisiä, ja niinpä eduskunnan innokkaimmat Israel-tukijat ovat...

Uusliberalismin vanhaa ja tuttua kaavaa noudattaen Petteri Orpon porvarihallituksen talouspolitiikalla on kaksi painopistettä: työttömyysturvan ja muiden tulonsiirtojen leikkaaminen ja palkansaajien...

Köyhyystutkijat, kokemusasiantuntijat, turvapaikanhakijoita auttavat järjestöt, naisten oikeuksia ajavat tahot ja monet, monet muut ovat yli vuoden ajan toitottaneet analyyseissaan samaa...

Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, on onnistuttu lyömään läpi ajatus, että kansalaisten haluilla ja tarpeilla ei itse asiassa ole politiikassa mitään väliä. Ainoa asia, millä todella on väliä, on julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, kirjoittaa kolumnissaan Veikka Lahtinen.

Usein olo oman näytön äärellä on voimaton ja epätoivoinen. Juuri silloin aktivoituu alhainen halu päästä rankaisemaan kanssaihmisiä vääristä näkemyksistä.

Pisa-tutkimus on saavuttanut kansainvälisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi.

Jos viime vuosisadan Suomen vankalle talouskasvulle, aktiiviselle työllisyys- ja teollisuuspolitiikalle ja itsenäiselle rahapolitiikalle voi jonkin sloganin antaa, se olisi ”sähkö tulee seinästä ja raha automaatista”, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Olemme kaikki kovin ahdistuneita, uupuneita ja ylivirittyneitä. Siksi emme juuri nyt pysty oikein osallistumaan tärkeään organisointiin, jolla voisimme muuttaa yhteiskunnan...

Suomalaisten poliitikkojen ja median kyvyttömyys kohdata kansanmurhamaista todellisuutta Gazassa radikalisoi suurta joukkoa ihmisiä, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Tammikuun viidentenä istun suojaisan kotini keittiönnurkassa ja katselen puhelimeni välityksellä, kun Hamada Abu Sleyma itkee. Kun Israelin armeijan pommi osui...

Ruokalähetit ilmestyivät Suomessa katukuvaan kymmenisen vuotta sitten. Jännittävä uusi bisnesidea mahdollisti ruoan tilaamisen äpillä mistä tahansa ravintolasta sangen edullisesti. Jotain...

Jacques Delors, ranskalainen poliitikko ja Euroopan komission pitkäaikainen puheenjohtaja, kuoli 27. joulukuuta 2023. Hän oli kuollessaan 98-vuotias. Vaikka Delorsin kausi komission johdossa (1985–95) sijoittui aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hänen vaikutuksensa suomalaisten arkeen on ollut huomattava. Nykyaikaisten sisämarkkinoiden isä heijastaa monia modernin vasemmiston kannalta keskeisiä jännitteitä.

Tulevaisuudessa emme enää tiedä, mitä tehdä, kun tarvitsemme lääkäriä. Porvaripuolueiden terveydenhuoltoon ajama ”valinnanvapaus” tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan palvelu, jossa...

Geotaloudellisen kilpailun ja huoltovarmuuden ohella uutta teollisuuspolitiikkaa motivoivat ilmastopoliittiset pyrkimykset, kirjoittaa esseessään Antti Alaja.

Kysymys siitä, onko rikollista kutsua eduskunnan puhemiestä ja presidenttiehdokasta Jussi Halla-ahoa fasistiksi, on noussut ajankohtaiseksi presidentinvaalien yhteydessä. Ny Tid -lehden päätoimittaja Janne Wass selventää käsitteitä ja pyrkii vastaamaan keskeiseen kysymykseen: Onko Jussi Halla-aho fasisti?

Viime kesänä matkustin työmatkalle Syyriaan. Rajalle tultaessa oli selvää, että itsevaltaisen presidentin kuvilta on mahdoton välttyä. Bašar al-Assad tarkkailee ohikulkijoita...

Israelin väkivallan näkeminen on herättänyt monet kysymään, miksi länsimaat ovat niin epäjohdonmukaisia tuen osoituksissaan, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Jokaisen, joka haluaa antaa Israelille vapaat kädet Gazassa, pitäisi kyetä avoimesti sanomaan, että hyväksyy lasten tappamisen, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Äärioikeisto on aikamme suurin uhka demokratialle. Puolan ja Unkarin oikeusvaltiot ovat uhattuina, vähemmistöjen ja naisten oikeudet heikentyvät ja abortin vastustus...

Kohtaus Aikuiset-sarjan kolmoskaudelta tiivistää hienosti, mistä nykyvasemmisto hakee kannatuksensa.

Suomalaisessa laajojen koalitioiden varaan rakentuvassa poliittisessa järjestelmässä hallitusohjelmat ovat aina buffetpöytiä, joista löytyy jokaiselle hallituspuolueelle jotakin herkkua. Toisaalta jokaisessa ohjelmassa...

Kashmeera Lokuge kirjoittaa nykynuorison hyvistä ja huonoista puolista.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ylimääräinen vapaa-aika parantaa ihmisten terveyttä. Vapaapäivinään ihmiset istuvat vähemmän, nukkuvat enemmän ja ovat aktiivisempia kuin työpäivinä.

Halusin työkaluja, en lääkkeitä, kirjoittaa sunnuntaivieras Kashmeera Lokuge.

Suomessa mielenosoitusoikeus on tarvittaessa viralta pantava erityisvapaus, kirjoittaa KU:n sunnuntaivieras Veikka Lahtinen.

Puolen vuosisadan ikäinen peruskoulu-uudistus pelästytti oikeiston niin perinpohjin, että se perusti salaisen organisaation muokkaamaan koulutuspolitiikkaa mieleisekseen, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.

Koulukeskustelussa tuppaa unohtumaan, ettei lahjakkuus ole mikään keskiluokkaisen ihmisen tyyppiominaisuus.

Olemme alkaneet uskoa, että mielihalumme ovat hyviä ja oikein eikä pidättäytymistä tule keneltäkään vaatia. Kaikkea ei kuitenkaan kannata uskoa. Muutoksen mahdollisuus riippuu taidostamme kyseenalaistaa niin pienet kuin suuretkin tarinat.

Vaalitulosta voi tulkita myös historian ja vasemmiston nykyisten haasteiden näkökulmista, kirjoittaa Suomen EU-politiikkaan perehtynyt Johan Ekman.

Leikkaus-, vaali- ja koulukoneet eivät ole objektiivisia ja neutraaleita teknologioita ja tiedonvälittäjiä, kirjoittaa yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija Katariina Mäkinen.

Suomessa ei pärjää tuilla sen paremmin mamu kuin kantasuomalainenkaan, kirjoittaa Kashmeera Lokuge.

Kun vastaavan tasoisen koulutuksen suorittaneet ystävät istuvat kalsareissa Teams-palavereissaan, ei ole ihme, että korkeasti koulutetut sairaanhoitajat miettivät kahdesti mahdollisuutta tehdä vaihteeksi jotain vähän helpompaa.

KU:n uusi sunnuntaivieras on yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija.

Työelämää ja työntekijöiden toimeentuloa voidaan parhaiten parantaa, kun vahvan ay-liikkeen kumppanina on eduskunnassa ja hallituksessa työelämäkysymyksiin paneutuneita, työntekijän puolella olevia...

Teknologian kehittyessä tekoälystä tulee yhä yleisempi osa työelämäämme. Tekoälymallit, kuten ChatGPT, on suunniteltu vastaamaan toivotulla tavalla niille opetetun datan pohjalta.

Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?

Eksploitaatio on ympärillämme monessa mielessä. Tässä esseessä Antti-Veikko Labbas pyrkii katsomaan ilmiötä positiivisesti keskittymällä audiovisuaalisen kulttuurin näkökulmiin. Roskaelokuva on kelpo viihdettä, eikä rajanteko matalan ja korkean välillä ole aina edes tarpeellinen.

Maailmalla viime vuosina lisääntynyt autoritäärisyys ja viimeisimpänä käänteenä Ukrainan sota ovat muuttaneet sävyn, jolla demokratiasta keskustellaan. Demokratiasta on yhtäkkiä tullut...

Sosten pääekonomisti Anni Marttinen vaatii keskustelua keskuspankeista ja niiden roolista. Poliitikkojen tehtävä on pohtia talouspolitiikan raameja, kun Eurooppaa uhkaa taantuma.

Nurkan takana velloo ekokatastrofi, mutta utopioihin tuijottaminen saa vasemmiston näyttämään epärealistiselta liikkeeltä. Mitä jos edes nykyisen elintason takaaminen kaikille on epärealistinen tulevaisuudenkuva?

Luokan käsittely laajemmin kuin työvoimaansa myyvien muodostamana rintamana tai sosioekonomisena tilastointina mahdollistaa sen kulttuuristen vaikutusten tarkastelun, kirjoittaa Sunnuntaivieras Mia Haglund.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleja edeltänyt mediakeskustelu oli agendajournalismia huonoimmillaan. Pääosa uutisoinnista ja sitä kehystäneistä kommentaareista sekä pääkirjoituksista keskittyi erilaisten julkisen velan...

Putinia on verrattu 30-luvun fasistijohtajiin, mutta Putinin järjestelmä eroaa esimerkiksi Natsi-Saksasta siinä, ettei kansalaisia ole kovin aktiivisesti yritetty aivopestä aktiivisiksi fanaatikoiksi. Sen sijasta järjestelmä perustuu poliittiseen apatiaan ja yleiseen epäluuloisuuteen yhtälailla hallitusta kuin oppositiota kohtaan, kirjoittaa Antti Rautiainen.

Ahponen, Labbas ja Närhi jatkavat vasemmistolaisen termistön ruotimista. Tällä kertaa nakerretaan työväenkulttuurin jalustaa. Kirjoittajat eivät ole vakuuttuneita perinteen elinvoimaisuudesta tai edes sen mielekkyydestä.

Simone de Beauvoir on se eksentrinen isoäiti, jolle kaikki suvun nuoremmat jäsenet ovat tavalla tai toisella kiitollisuudenvelassa, mutta jonka elämää ei vain voi olla paheksumatta,