Avainsana: Ykkösjuttu

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä: Ministerin tulee puhua totta – sisäministeri Rantasella ei ole vasemmistoliiton luottamusta.

Bussimme ikkunasta näkyy kahdeksan teinityttöä keskellä kadun risteystä kuvaamassa tanssiesitystä TikTokiin. Aurinko paistaa. Voisimme olla missä tahansa isossa kaupungissa, katsomassa...

Niin sanotut tekstikysymykset ovat olleet työehtosopimusneuvotteluissa aiempaa suuremmassa roolissa.

Luopujat syyttävät epäasiallisesta toiminnasta ja sääntöjen rikkomisesta.

Medialta jäi huomaamatta perussuomalaisen kansanedustajan möläytys.

Kansainväliset ilmastotutkijat ovat jälleen varoittaneet, että olemme ilmastoromahduksen partaalla. Tällä menolla ihmiskunta vaarantaa itsensäkin. Viesti on tuttu tutkimuksesta, raportista ja...

SAK:laiset liitot julkaisivat keskiviikkona yhteisen palkankorotustavoitteen.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joilla voidaan lähivuosina kertoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta hyvin tarkasti.

Kaksi kolmesta kokee, etteivät suomalaiset puhalla enää yhteen hiileen, kertoo tuore tutkimuskatsaus. Yhdistäviksi tekijöiksi koetaan itsenäisyys, luonto, kieli ja kulttuuri.

Kaikki ehdokkaat kannattavat rannikkoalueen vuokraamista Etiopialle, mikäli Etiopia siitä hyvästä lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden.

Tunteiden käsittelystä on tullut niin vallitseva vaatimus ja normi, että sitä ei oikeastaan enää kyseenalaisteta. Olemme siirtyneet tunnetaitohegemoniaan. Terapeuttinen puhe valtaa alaa myös paikoissa, joissa ei odottaisi, kuten vankiloissa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Tietokirjailijat Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen valottavat suomalaisen eläintuotannon karua todellisuutta. Eläinten pahoinvoinnin lisäksi kuvaan kuuluvat muun muassa mittavat ilmasto- ja vesistöpäästöt.

Suomen vasemmistolla on samanlaisia ongelmia kuin Yhdysvaltain demokraateilla. Niihin vastausten keksiminen voi olla vaikeaa, mutta ainakin nyt pitää lopettaa puhe vastavoimana olemisesta, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Yhdysvaltain presidentinvaalit sävyttävät politiikan viikkoa Suomessakin.

AMOC lämmittää Suomeakin vielä paljon Golfvirtaa enemmän. Tutkija kertoo, miten tulokset sen hidastumisesta ja mahdollisesta romahtamisesta on saatu.

Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi. Demokraateille vaalitulos oli karmea.

Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti.

Vasemmistoliiton Minja Koskela arvioi, että Suomen hallitus jatkaa vastuutonta pakittelua luonnon suhteen.

Anna Kontula ei halua luovuttaa ekokatastrofinkaan edessä.– Olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä vielä viimeisenäkin päivänä pitää istuttaa omenapuu.

Suomessa on hyvin selkeästi sukupuolittuneet työmarkkinat, ja se on merkittävä ongelma, sanoo SAK:n juristi Katariina Sahlberg. Hänen mukaansa on laiskaa ajattelua sanoa, että kyse olisi vain yksilöiden tekemistä valinnoista.

Sivistynyt yhteiskunta tarvitsee erilaisten argumenttien punnintaa julkisilla areenoilla. Pelkkä omille poseeraaminen ei edistä julkista keskustelua, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.

Toimentulotukea maksetaan enemmän, mikä on syönyt asumistuen leikkauksesta kertyneen säästön. Samaan aikaan kokoomuksen kansanedustajat esittävät lahja- ja perintöveron puolittamista määräajaksi. Julkinen talous on toissijainen, kun hyväosaisia suositaan, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Trumpilaiset ovat pyrkineet erityisesti siihen, että vaalituloksen vahvistaminen voitaisiin kyseenalaistaa piirikunta- ja osavaltiotasolta lähtien.

Li Andersson arvioi, että europarlamentin EPP:llä ei ole yhtä äärimmäisiä kantoja kuin kokoomuksella.

Nyt joutuu kysymään, mikä on Suomen ulkopoliittinen linja, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo.

Tasavallan presidentti on linjannut, että Suomi toteuttaa arvopohjaista realismia ulkopolitiikassaan. Suomi on ajanut vauhdilla syvälle Natoon. Samalla arvot ovat jääneet realistisen koulukunnan ajattelun alle.

Kansanedustaja Minja Koskela valittiin lokakuussa vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakampanjansa aikana hän keskittyi puhumiseen. Seuraavaksi hän aikoo kuunnella.

KU kysyi viisi kysymystä taloudesta Biosin ekonomisti Jussi Ahokkaalta. Ahokas vastasi.

Sen sijaan vanhempien toimeentulostaan kokema stressi ja se, ettei ole varaa tukea lapsen harrastamista ja sosiaalisia suhteita, vaikuttavat paljonkin, sanoo Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta ja tulisi siksi huomioida kaikessa toiminnassa, sanoo Syken asiantuntija Riku Lumiaro.

Tänään julkaistun Puoluebarometri-tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista ajattelee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Enemmistö katsoo myös opposition onnistuneen heikosti.

Minja Koskela valittiin viime viikonloppuna vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tiedotusvälineissä on analysoitu paitsi Koskelaa myös hänen johtamaansa puoluetta. Analyyseissa näkyvät samat ennakkoluulot kuin ennenkin, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Rajallisella planetalla ei voi olla rajatonta kasvua, sanoo japanilainen bestseller-filosofi Kohei Saito. Hallitsemattoman kapitalismin tilalle hän tarjoaa degrowth-kommunismia, joka on kuitenkin helpommin kuviteltu kuin tehty, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Italian entinen pääministeri Mario Draghi julkaisi syksyllä jykevän raportin, jonka viesti oli ytimekäs. Ilman isoja investointeja Euroopan unioni jää taloudessa...

Vasemmistoliiton puheenjohtaja vaihtui lauantaina, kun kansanedustaja Minja Koskela valittiin jäsenäänestyksen jälkeen Li Anderssonin seuraajaksi. Näin puoluevaltuuston jäsenet kommentoivat puheenjohtajavalintaa KU:lle.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto teki puheenjohtajavalinnan lauantaina aamupäivällä.

Vasemmistoliiton jäsenäänestys puolueen uudesta puheenjohtajasta on päättynyt perjantain vastaisena yönä. Puoluevaltuusto päättää uudesta puheenjohtajasta huomenna lauantaina.

Uusi eurooppalainen vasemmistopuolue ELA tarjoaa Euroopan tasolla samoja arvoja, joita vasemmistoliitto Suomessa, europarlamentaarikko Jussi Saramo kertoo KU:lle.

Vielä pari vuotta sitten Muskin ja Trumpin välit olivat kireät.

Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla täysistuntoon Strasbourgissa. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoo KU:lle kaivanneensa europarlamentin työilmapiiriä ja keskustelukulttuuria.

Kaikki työntekijät kärsivät, kun sopimisen vapauteen puututaan. Näin arvioi vasemmistoliitto välikysymyskeskustelussa.

Työmarkkinaneuvottelut käynnistyivät syyskuussa. Kysyimme tutkijalta, toimittajalta ja poliitikoilta, mitä kierrokselta on odotettavissa.

Tutkijoiden mukaan ennuste ei ole optimistinen eikä pessimistinen, vaan totuudenmukainen.

Tutkija Hanna Kuusela syyttää tuoreessa kirjassaan yliopistojen johtoa sivistysihanteiden ja yliopistodemokratian hylkäämisestä. Henkilöstöltä hän toivoo lisää aktiivisuutta ja uskallusta oikeuksiensa ajamiseen.

Kaikki eduskunnan oppositiopuolueet ovat jättäneet välikysymyksen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitukselle. Välikysymyksen aiheena on hallituksen ajama vientimalli, jota vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kutsuu palkkakuoppamalliksi.

Ville Tavion tekemiset ovat olleet paljon esillä eduskunnassa kuluneella viikolla.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo arvioi, että hallitus suunnittelee erittäin syrjivää linjausta pakolaiskiintiöön.

Vasemmistoliiton jäsenäänestys uudesta puheenjohtajasta on ollut yli viikon käynnissä. Äänestysaikaa on 17. lokakuuta asti.

– Kaupallinen hyöty kiilasi kehitysyhteistyön edelle, vasemmistoliiton Honkasalo sanoo.