Avainsana: Yhteiskuntasopimus

Kilpailukykysopimus ottaa lähihoitajalta sen, minkä suurituloinen saa lisää.

Verokannustin siirtyy väärään paikkaan, järjestö arvostelee.

Stubb lupaa ratkaisevia talouspäätöksiä lähiviikkoina. Paikallisella sopimisella on erityinen painoarvo.

Kilpailukykysopimus on saamassa uutta puhtia Suomen mallista.

Jari Myllykoski syyttää hallitusta venäläisestä ruletista.

”Kattavuus ei riitä”, sanoi toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

PAMin kakkosjohtaja Niina Koivuniemi tyrmää poliittisen valtataistelun liitossaan.

”Silmät suljetaan lähes tyystin tuotanto- ja tuoterakenteen yksipuolisuuksilta, pääoman alhaisesta tuottavuudesta, ammattitaidottoman ja heikon johtamisen seuraamuksista.”

Hallitus lupaa tietoja veronkevennyksistä huhtikuussa.

Perusteluilta kilpailukykysopimuksen hyväksymiselle putosi pohja.

Ministerit tuulettivat yhteiskuntasopimusta tiistaina. Se oli nuolaisu ennen tipahtamista. Vaikka SAK ottaisi ensi maanantaina myönteisen kannan sopimukseen, sitä ei loppujen...

Ulkopuolella ainakin 400 000 sak:laisten liittojen jäsentä. Neuvotteluihin lähtevillä pitkä lista ehtoja. SAK:n päätös tehdään maanantaina.

Sopimuksessa on monia epävarmuuksia.

Tulonsiirto työltä pääomalle heikentää julkista taloutta 260 miljoonalla eurolla.

Järeiden vastatoimien seuraukset olisivat raskaita paitsi hallitukselle myös Suomen taloudelle, yrityksille ja työntekijöille.

”Työntekijöiltä vaaditaan vielä kovempia uhrauksia.”

Vuosiansiot alenevat keskipalkkaisella 500 euroa, mutta veromuutokset ja matala inflaatio vaimentanevat pudotusta.

Mihin unohtui tavoite samapalkkaisuudesta? kysyy kansanedustaja Katja Hänninen.

Uudenmaan Vasemmistoliitto hylkäisi kilpailukykysopimuksen.

Järjestö kannustaa kaatamaan hallituksen. Ensi viikolla järjestetään useita mielenosoituksia.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin arvion mukaan pakkolait korvaava osa toteutuu noin 60-prosenttisesti hallituksen tavoittelemasta tasosta.

Ammattiliitoissa sopimusta pidetään parempana kuin pakkolakeja.

”Työajan pidennys täysin väärä suunta.”

”Aion vastustaa yhteiskuntasopimusta niiltä osin kuin sen täytäntöönpano tulee ulottuvilleni.”

Yhteiskuntasopimus perustuu Li Anderssonin mielestä EK:n ja hallituksen väärään käsitykseen.

Hallitusohjelman verolupaus edellyttää miljardikevennystä.

”Yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä.”

Työajan pidennys 24 tunnilla vuodessa hiertää eniten, arvioi Lauri Lyly.

Sopimuksen kattavuus arvioidaan 1. kesäkuuta.

Lisää työpaikkoja odottavat tulevat pettymään, ennustaa Pron sopimusalavastaava Jari Uschanov.

Yhteiskuntasopimusta synnytetään samaan aikaan, kun tiedot ennätysosingoista ovat tulleet julki. Kevään 11,5 miljardin osinkotuloissa on miljardien nousu edellisiin vuosiin verrattuna.

SAK:n kannanottojen perusteella voi tulkita, että paikallinen sopiminen saattaa nousta kovimman väännön kohteeksi vihonviimeisessä neuvotteluyrityksessä.

”Sopimuksen synty edellyttää ratkaisua paikallisesta sopimisesta”.

SAK on yhä valmis hakemaan sellaista työmarkkinaratkaisua, jossa palkatkin ovat mukana.

Työmarkkinat ovat myllerryksessä tänä keväänä. Paljon riippuukin nyt työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja sopimistahdosta. Työmarkkinoiden pelisäännöistä käydään ideologista taistelua, jossa hallitus ja...

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala epäilee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kykyä yhdistyä niin sanotun yhteiskuntasopimuksen luomiseen. Paperiliiton neuvottelukumppani Metsäteollisuus ry työmarkkinajohtaja Nina...

Julkisen alan liitot toivovat neuvottelujen jatkuvan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen arvioi hallituksen kompastuvan pakkolakeihin

Sipilä katsoo vielä tilannetta, takaraja on vasta maanantaina.

Eniten yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta kärsivät julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset ja miehet.

Liitto syyttää elinkeinoelämää niin sanotun yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.

”Kun hallitus hoitaa asioita EK:n puolesta juuri niin kuin EK haluaa, ei voi syntyä tasapuolista neuvottelutulosta.”

Sarkkinen arvostelee niin EK:ta kuin AKT:ta.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolan päällimmäinen tunne yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeen on syvä pettymys.

EK otti mieluummin levottomuudet työmarkkinoilla kuin nollasopimuksen ja pitkän työrauhan.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää yhteiskuntasopimuksen kaatumista huonona asiana. Hän toteaa, että on kuitenkin näyttänyt jo alusta asti siltä,...

Jari Myllykosken mielestä työnantajat halusivat mieluummin pakkolait kuin sopimuksen.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan sopimus kaatui erilaisiin ehdottomuuksiin.

SAK:n Lauri Lyly syyttää EK:ta tahdon puutteesta.

Tulipa yhteiskuntasopimus tai pakkolait: työntekijät häviävät. Kyse onkin nyt, että kuinka paljon.