Avainsana: Toimituksen valinta

Harjoitettujen työllisyystoimien psykologisia vaikutuksia on syytä arvioida uudelleen, osoittaa laaja aineisto työttömien omista kokemuksista.

Etenkin Perun pääkaupunki Limaan keskittyvä vasemmisto on pitkälti hylännyt presidentti Pedro Castillon.

Sunnuntain sote-vaalien tulos on itsetunnon palautus keskustalle, mikä rauhoittanee keskustalaisia hallituspolitiikassa. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy äänestäjien luottamus puolueeseen sote-asioissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Ihmisten tapaaminen on vaalityön suola. Nyt sitä on ollut tarjolla vain vähän. Paitsi Kainuussa.

KU aloitti vuoden 2021 syksyllä juttusarjan otsikolla Minne menet, vasemmisto? Sarjassa olemme tarkastelleet vasemmistoliiton mahdollisuuksia ja haasteita 2020-luvun suomalaisessa politiikassa. Tässä jutussa tuomme esiin havaintojamme vasemmiston tilasta, suunnasta ja tulevaisuudesta.

Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia.

Eksote, Kymsote, Essote, Siun sote. Itäisessä Suomessa on jo kokemusta kuntien yhteisistä sote-palveluista. Silti on tärkeää päästä päättämään, miten ne hoidetaan jatkossa. Juttu on toinen osa sarjassa, joka käsittelee valmistautumista sote-vaaleihin eri puolilla Suomea.

Puolueiden jäsenmäärät ovat kaukana huippulukemista, ja niiden rooli on muuttunut yhteiskunnan muokkaamisesta vaalien käymiseen. Miten tämä kehitys näkyy vasemmistoliitossa, ja mitä sille tarvitsisi tehdä?

Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään?

Minne menet, vasemmisto -juttusarjan viidennessä osassa pohditaan vasemmiston asemaa eriytyvässä Suomessa.

KU:n Minne menet, vasemmisto? –juttusarjan neljännessä osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa.

Pohjoisen kolmella laajalla hyvinvointi- eli sote-alueella pohditaan, mitä lähipalvelu jatkossa tarkoittaa.

Vasemmistoliitto voisi olla jopa 15 prosentin puolue, jos sen työntekijöille tärkeät teemat näkyisivät paremmin, sanoo 1 500 duunarin pääluottamusmies.

Meemeistä on tullut poliittinen ilmaisukeino, jolla on mahdollista vaikuttaa jopa vaalituloksiin. Suomeen on viime vuosina tullut useita vasemmistohenkisiä meemikanavia, vaikka kansainvälisesti pidetäänkin juuri uusoikeistoa edelläkävijänä online-yhteisöjen käyttämisessä erityisesti nuorten tavoittamiseen.

Vasemmiston nihkeä suhtautuminen EU-jäsenyyteen on 25 vuodessa vaihtunut vankaksi EU-myönteisyydeksi. KU kävi paikan päällä Strasbourgissa kysymässä vasemmistomepeiltä, mihin suuntaan vasemmisto tahtoo viedä Euroopan unionia. Estääkö vai mahdollistaako EU vasemmistolaisen politiikan tekemisen? Molempia, sanovat vasemmistolaiset euroedustajat.

Puheenjohtaja Li Andersson kaipaa nykyistä laajempaa miespuolista iskujoukkoa, joka ottaisi tehtäväkseen haastaa perussuomalaisia. Haastattelu avaa KU:n ”Vasemmistoliitto, minne menet” -juttusarjan.

Yhdistelmästä tulee räjähdysherkkä silloin kun rokotevastaisuus liittyy radikaalin äärioikeistoon.

Yksittäiset tutkijat ja tutkimusalat ovat yhä useammin häirinnän kohteena. Konservatiivien vastaisku ulottuu heidän eliitiksi leimaamaansa tieteeseenkin.

Kiina-sarjan toisessa osassa pohditaan Kiinan talousnousua. Nyt maa haluaa siirtää taloudellisen painopisteen pois Yhdysvalloista jättimäisen Road and Belt -ohjelman avulla.

Toimittaja Onni Kari tutkailee juttusarjassaan Kiinaa. Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan kommunistisen puolueen merkitystä.

Työviikot olivat Islannissa ennestään erityisen pitkiä, mutta kokeilujen tulokset antavat osviittaa työaikaratkaisuille muissakin maissa.

Isisin sieppaamat jesidinaiset ovat vapauduttuaan hirveän valinnan edessä: he saavat palata takaisin yhteisöönsä vain, jos he hylkäävät pakkoavioliitoissa syntyneet lapsensa.

Maapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella, kertoo tänään julkaistu tuore hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti.

Yli satatuhatta suomalaista työskentelee vastoin tahtoaan osa-aikaisena. Jo ennestään matalapalkkaisilla aloilla se merkitsee jatkuvaa niukkuutta ja pitkittyessään eläkeläisköyhyyttä. Koronapandemian sulkutoimien aikaan moni menetti osa-aikaisenkin työn.

Vasemmistopuolueet ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan, mutta mitään intoa puolueiden yhdistämiselle ei löydy.

Luonnonvaraiset eläimet ja kasvit joutuvat yhä ahtaammalle, koska tehomaatalous valtaa tilaa. Suuri osa tehotuotetuista viljelykasveista menee tuotantoeläinten rehuksi.

Trumpilaiset eivät ole hävinneet mihinkään. Heille kyse ei ole vain politiikan sisällöstä, vaan jokainen ulkopuolinen on suorastaan vihollinen. Kaikki keinot ovat heille sallittuja vihollisen lyömiseksi, mukaan luettuna äänestämisen tahallinen vaikeuttaminen ja jopa väkivalta.

Kansan Uutiset kysyi, vasemmistoliiton puoluevaltuutetut vastasivat.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii esseessään, miten kolonialismi liittyy UPM:n tehdashankkeeseen Uruguayssa.

Sadat lapset, joiden vanhemmat liittyivät Isisiin, ovat saaneet viimeisen leposijansa al-Holin hautausmaalla Syyrian koillisosassa. Joukossa on myös useita eurooppalaisia lapsia, jotka heidän kotimaansa hylkäsivät.

Kaivostoiminnan ongelmat eivät liity vain kaivoksiin, sillä paljon on pielessä jo malminetsintäluvissa ja varausten tekemisessä. Näin sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton kaivos- ja ympäristöasioiden erityisasiantuntija Jari Natunen. Taustaltaan hän on biokemisti, filosofian tohtori ja tutkija. Lisäksi hän toimii Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta ry:n puheenjohtajana.

Jussi Saramo kehottaa kuntapäättäjiä yhteistyöhön kouluverkoston kanssa. Voi joko yhdistää kouluja tai kuntia.

Niin kauan, kun taloustiedettä nostetaan talouspoliittisessa keskustelussa jopa keskiöön, taloustieteessä tulisi myös huomioida tasa-arvoon ja sen maksimointiin keskittyvä koulukunta.

Paavo Arhinmäki on nykyisistä kansanedustajista istunut yhtäjaksoisesti pisimpään vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsenet ovat huomattavan tyytyväisiä puolueensa onnistumiseen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.

Kirjailija Dmitri Bykovin murhayritys herättää kysymyksiä. Laajeneeko poliittinen sorto Venäjällä kriittiseen älymystöön? Näemmekö pian neuvostoaikojen tapaisia kirjailijavainoja? Itse asiassa kulttuurielämä ja kirjallisuus ovat jo nyt monin tavoin painostuksen alla.

Irakin valtio on säilynyt muodollisesti yhtenäisenä, mutta sen tulevaisuus on kaikkea muuta kuin varma.

Saksassa Kurzarbeit eli työajan tilapäinen lyhentäminen on pitänyt työttömyyden matalana korona-aikanakin. Mallilla on työntekijän kannalta myös ikävät puolensa.

Viisas kunta näkee mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon kiertotaloudessa ja mahdollistaa asukkailleen monipuoliset kierrätyspalvelut, toteaa vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kolumnissaan.

Sanna Marinin aamiaisista puhuttiin liikaa, kunnissa oikeasti päätettävistä asioista liian vähän.

Feminismi, ilmastotavoitteet ja talouspolitiikka tekivät Ville-Pekka Timosesta vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaan.

Gallupit lupaavat kuntajytkyä Tampereelle, mutta laaja epäluottamus perussuomalaisten yhteistyökykyihin tekisi vasemmistopoliitikkojen mukaan tiestä kivisen.

Suomen rakennustyömaille virtaa ulkomailta tarpeetonta työvoimaa. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan vain kymmenien ammattilaisten joukkue tekisi nykytyömaiden monisatapäisen katraan työt.

KU keskusteli Euroopan unionista Vuoden eurooppalaiseksi valitun tutkija Timo Miettisen kanssa.

Kuusituntisesta työpäivästä puhutaan usein kaukaisena tulevaisuuden haaveena. On kuitenkin joitakin työpaikkoja, joissa se on todellisuutta tälläkin hetkellä. Inscripta Oy:ssä se on jo vakiintunut malli, ja Vapa Mediassa ollaan innoissaan kokeilusta.

Modig puolustaa europarlamentissa pääasiassa ilmastoa.

Paavo Arhinmäki olisi halunnut tehdä pelkän jalkapallokirjan. Kustantaja päätti toisin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan viisi prosenttia maailman väestöstä on aiheuttanut 37 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöjen kasvusta.

Elpymispaketti on osaltaan vastaus EU:n yhteisen finanssipoliittiseen tarpeeseen.

Keskuspankkien ja valtioiden vastuu on koronapandemian jälkeisessä maailmassakin iso.