Paleface: ”Aktivismista on naamailu aika kaukana”
Palefacelle vasemmistolaisuus on valinta, ei verenperintöä. Halvaantuminen nuorena oli yksi avainkokemuksista, jotka tekivät artistista myös aktivistin.
Avainsana: Toimituksen valinta
Entinen ministeri muistelee koronan hoitoa: ”Asetimme ihmisten hengen etusijalle”
Aino-Kaisa Pekonen kuvailee ministerikauttaan: ”Istuin neljän seinän sisällä kuulokkeet korvilla erilaisissa kriisikokouksissa.”
Ympäristötutkija Ville Lähde: ”Kysymys on siitä, mennäänkö vaaralliselle, katastrofaaliselle vai fataalille alueelle”
Fossiilitalouden raunioissa pitää myös jälleenrakentaa, sanoo ympäristötutkija ja filosofi Ville Lähde.
Maanjäristyksen uhrit Turkissa maksoivat hengillään epätasaisesta kaupunkikehityksestä, asiantuntijoiden vaientamisesta ja asuntojen laadulla politikoinnista
Helmikuun kuudennen päivän maanjäristysten aiheuttamien tuhojen vaatima uhriluku Turkissa nousee. Sortuneiden kerrostalojen raunioihin hautautuneita ihmisiä on kymmeniätuhansia. Sadattuhannet ovat menettäneet...
Sen näkee jo maisemasta: Hiilinielut romahtivat kun metsät on hakattu pois
Metsien hiilinielut ovat vähentyneet hälyttävästi. Sen näkee maisemassa, sillä avohakkuualueita on paljon.
Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”
Julma H palaa uudella albumilla juurilleen ja räppää niistä, jotka eivät päässeet koskaan itse kertomaan tarinoitaan.
KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta
KU:n Kaikki Uusiksi -ajankohtaispodcastissa päätoimittaja Jussi Virkkunen, toimituspäällikkö Emilia Männynväli ja politiikan toimittaja Toivo Haimi keskustelevat viikon puheenaiheista sekä ilmiöistä niiden taustalla.
Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan
Vartijaväkivalta on kohdistunut useimmiten nuoriin, köyhiin ja ulkomaalaisiin. Sen kohteeksi voi kuitenkin joutua myös keskiluokkainen työssäkäyvä ihminen.
Asa uudesta levystään: ”Kun tiedät mistä se kertoo, sun pitää repiä kartta”
Taiteilija viihtyy mökillä, ihailee Vysotskia ja haluaisi olla raaempi kirjoittaja.
Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot
Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?
Seksityötä sellutehtaan varjossa – Mies hakkasi ja retuutti seksityöntekijää UPM:n rappusilla Uruguayssa
Jo UPM:n tehdashankkeen suunnitteluvaiheessa oli ilmeistä, että sen myötä seksityö tulisi lisääntymään alueella.
Maailman pahimman humanitäärisen kriisin on aiheuttanut kahdeksanvuotinen sisällissota – Miksi Jemenissä soditaan ja miltä äärimmilleen jakautuneen maan tulevaisuus näyttää?
Jemenin sisällissodan loppuminen on kiinni ulkovalloista, mutta kyseessä ei silti ole tutkijan mielestä sijaissota. Naisten osallistaminen ja ruohonjuuritason rauhanrakentaminen voivat luoda pohjan kestävälle rauhalle.
Putinin Venäjässä on yhä enemmän fasistisia piirteitä, sanoo Aleksanteri-instituutin entinen johtaja Markku Kivinen – ”Mitään vasemmistolaista siinä ei ole”
Venäjää ohjaa nykyään konservatismi. Vladimir Putinin hallinto ammentaa valkoisen Venäjän perinnöstä. Aleksanteri-instituutin entinen johtaja Markku Kivinen haluaa olla mukana keskustelussa pohtimassa, miten Venäjän kanssa voidaan jatkossa toimia.
Linda Konate on kriisien ammattilainen
Lääkärit ilman rajoja on järjestö, joka vie apua eri puolille maailmaa. Ukrainan sota on jälleen uusi kriisi, joka on tarkoittanut lisää työtä avustusjärjestöille. KU istui alas Lääkärit ilman rajoja Suomen-maajohtaja Linda Konaten kanssa. Konate kertoi myös, miten kriisien parissa toimiva jaksaa raskasta työtään.
Kaupunkimetsä on henkireikä
Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luontokamppailuista.
Journalismi kohun ja tunteiden vallassa – näin perussuomalaisten kannatus lähti nousuun tammikuussa 2019
Oulussa viime vaalien alla paljastuneiden seksuaalirikosten uutisointi on varoittava esimerkki sosiaalisen median vaikutuksesta perinteiseen.
Qatarin MM-kisat ovat veren, korruption ja ihmisoikeusloukkauksien tahrimat, kirjoittaa Paavo Arhinmäki
Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa, mutta KU:n jalkapalloavustaja ei tällä kertaa rytmitä elämäänsä kisa-aikataulun mukaan. Tänään alkavien kisojen stadionit on rakennettu tyhjästä aavikon keskelle, siirtotyöläisten verellä.
QAnonilla ja vaalivalheella välivaaleihin – republikaanien hiljainen hyväksyntä siunaa trumpilaisten äärilinjan
Vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen kiistämisellä trumpilaiset loivat pohjaa tuleville vaaleille.
Campismi tuli tiensä päähän Ukrainassa – eikä sitä jäädä kaipaamaan
Ukrainan sodassa ei ole kyse imperialistisen lännen ja anti-imperialistisen Venäjän yhteenotosta. Maailma ei ole jakautunut kahteen kilpailevaan blokkiin, eikä ulkopolitiikan hahmottaminen suurvaltojen välisenä pelinä ole järkevää. Tyrannit ovat tyranneja, vaikka näennäisesti asettuvatkin imperialismia vastaan.
Velkapelko elää Suomessa sitkeästi – Velkakestävyyden sijaan meidän pitäisi olla huolissamme aivan muista asioista, sanovat KU:n haastattelemat tutkijat
Opposition mukaan hallitus on vienyt Suomen tuhon tielle, kun se on ottanut niin paljon velkaa. Paluu vanhaan talousmaailmaan ei ole mahdollista kriisien aikakaudella.
Jopa 750 000 aikuista suomalaista tarvitsee selkokieltä: Ne, joilla on hyvä lukutaito, hallitsevat maailmaa
Mitä heikommin kansa lukee, sitä huonommin demokratia toteutuu.
Kun hoivaa tehostetaan, se alkaa myös ehtyä: ”Hoiva-ala on palkkakeskustelun saimaannorppa”, sanoo tutkija
Yhteiskuntatieteiden tohtori, Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo näkee hoitajien työtaistelussa merkkejä talouspoliittisen keskustelun vaihtoehdottomuudesta. Ylöstalon mukaan hoiva-alan kriisin ratkaiseminen vaatii koko poliittisen talouden uudelleenajattelua.
Elopsykologit auttavat ymmärtämään ilmastokriisin vaikutuksia mieleen – Ja tarjoavat toimintaa lääkkeeksi ahdistukseen
Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta on yllin kyllin, mutta se ei vielä kanavoidu toimintatapojen muutokseksi. Samalla ilmastonmuutos pahentaa olemassa olevia mielenterveysongelmia ja aiheuttaa ahdistusta. Elokapinan yhteydessä toimivan Elopsykologit-ryhmän aktivistit sanovat, että psykologialla on paljon annettavaa molempien pulmien ratkaisemisessa.
Global Clinic haluaa muuttua tarpeettomaksi – ”välillä itkettää se, kuinka vähän heidän hyväkseen pystyy tekemään”
Täällä hoidetaan paperittomia ihmisiä, joilla ei ole pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon. Vapaaehtoisten tavoitteena on tehdä toiminnasta tarpeetonta.
Suomalainen uhrasi suoluonnon metsätalouden alttarilla – ”Jälkikäteen katsottuna nämä tuottamattomat suometsät olisi varmaan kannattanut jättää ojittamatta”
Soiden ojittaminen oli kansallinen operaatio, joka jätti jälkeensä tuottamatonta suometsää. Laskentatavasta riippuen voidaan sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia, jopa miljoona hehtaaria kannattamatonta suometsää, sanoo Helsingin yliopiston metsätieteiden tutkija Paavo Ojanen.
Tehomaatalous muutti maaseutua ja perinnebiotoopista tuli äärimmäisen uhanalainen – ”Tähänhän voi suhtautua jokainen haluamallaan tavalla, mutta ajattelen, että ihmisellä on vastuu myös muista lajeista”
1900-luvun alun maaseudun rytmi suosi perinnebiotooppiin kuuluvia lajeja. Kaikki muuttui, kun tehoajattelu ja teollistuminen saavutti Suomen. Kärsijöinä ovat muun muassa pölyttäjähyönteiset.
Tulevaisuudessa valtiot ja yhtiöt voidaan ehkä haastaa luonnon joukkotuhonnasta oikeuteen – ”Se hillitsisi ympäristörikoksia”
Ympäristötuho Perussa toi ilmi kansainvälisten yritysten aiheuttamat ongelmat. Tulevaisuudessa valtiot ja yhtiöt voidaan haastaa luonnon joukkotuhonnasta oikeuteen.
Keski-Suomen lehtoalueella kohoaa suomalaisen luonnonsuojelun erävoitto – ”Meistä puhuttiin kommunisteina ja epäisänmaallisina”
Vaarunvuori on osa suomalaisen luonnonsuojelun historiaa. Nykyisin suosittu luontokohde on uhanalaisten lehtoluontotyyppien koti, jossa sijaitsee Suomen pohjoisimmat luonnonvaraiset pähkinäpensaat.
Kilpisjärven tunturikoivikossa muhii poron ja mittariperhosen kokoinen ympäristökriisi
Kilpisjärvellä tunturikoivikko on ympäristökriisin kourissa. Mittariperhonen näyttelee tragediassa keskeistä roolia, ja poro näykkii viimeisetkin tunturikoivun vesat pötsiinsä.
Näin luontokato näkyy Suomessa – ”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”, sanoo ympäristökeskuksen tutkija
Kansan Uutiset sukeltaa luontoon viiden erilaisen ja uhanalaisen luontotyypin voimin. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mikä on luontotyyppi, millaisessa tilassa Suomen luonto on, ja mitä biologi Tytti Kontula tekisi, jos saisi ehdottoman vallan päättää suojelusta.
Näin vasemmisto menestyi sote-vaaleissa eri alueilla – kansanedustajien puuttuminen listoilta iski tulokseen joissain paikoissa
KU kävi hyvinvointialueiden tuloksia läpi. Useammalla alueella tilanne näyttää eduskuntavaaleja silmällä pitäen hyvältä, mutta huoliakin on.
Työttömien kannustaminen kääntyy lannistamiseksi – ”Systeemi panee työttömän lapsen asemaan”
Harjoitettujen työllisyystoimien psykologisia vaikutuksia on syytä arvioida uudelleen, osoittaa laaja aineisto työttömien omista kokemuksista.
Perun vasemmistolaisen presidentin hallitus ajautui kaaokseen – KU kysyi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaiselta, mitä maassa oikein tapahtuu
Etenkin Perun pääkaupunki Limaan keskittyvä vasemmisto on pitkälti hylännyt presidentti Pedro Castillon.
Analyysi: Verojen vastustaminen sai porvarit liikkeelle ja toi kokoomukselle vaalivoiton – vasemmiston hyvä tulos antoi muistutuksen puolueen ongelmasta
Sunnuntain sote-vaalien tulos on itsetunnon palautus keskustalle, mikä rauhoittanee keskustalaisia hallituspolitiikassa. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy äänestäjien luottamus puolueeseen sote-asioissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.
Sote-vaalien viimeinen rutistus: Saadaanko äänestäjät uurnille?
Ihmisten tapaaminen on vaalityön suola. Nyt sitä on ollut tarjolla vain vähän. Paitsi Kainuussa.
Kaupunkeihin, valtavirtaan ja Eurooppaan – Tänne vasemmisto on menossa
KU aloitti vuoden 2021 syksyllä juttusarjan otsikolla Minne menet, vasemmisto? Sarjassa olemme tarkastelleet vasemmistoliiton mahdollisuuksia ja haasteita 2020-luvun suomalaisessa politiikassa. Tässä jutussa tuomme esiin havaintojamme vasemmiston tilasta, suunnasta ja tulevaisuudesta.
Sote-vaaleja ei ole tehty helpoiksi
Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia.
Sote-vaalit: Suomessa hoidon taso on huippua mutta ”Olemme surkealla tasolla hoitoon pääsyssä”
Eksote, Kymsote, Essote, Siun sote. Itäisessä Suomessa on jo kokemusta kuntien yhteisistä sote-palveluista. Silti on tärkeää päästä päättämään, miten ne hoidetaan jatkossa. Juttu on toinen osa sarjassa, joka käsittelee valmistautumista sote-vaaleihin eri puolilla Suomea.
Kenttää etsimässä – Onko puolue kansanliike vai vaaliorganisaatio?
Puolueiden jäsenmäärät ovat kaukana huippulukemista, ja niiden rooli on muuttunut yhteiskunnan muokkaamisesta vaalien käymiseen. Miten tämä kehitys näkyy vasemmistoliitossa, ja mitä sille tarvitsisi tehdä?
Blokkijärjestelmä toisi suomalaiseen politiikkaan lisää kuluttajansuojaa, mutta löytyisikö sille kannatusta? ”Tuskin”, sanoo asiantuntija
Suomessakin on aika ajoin väläytelty ajatusta puolueiden järjestäytymisestä blokkeihin, joilla olisi etukäteen sovittu hallitusohjelma. Vasemmistolle blokkiajattelussa olisi voitettavaa, mutta muualla blokeille ei juuri löydy kannatusta. Toisivatko blokit selkeyttä vai sekoittaisivatko ne sirpaloitunutta poliittista kenttää entisestään?
Vasemmisto kasvaa kaupungeissa – ”Kannatus painottuu kasvukeskusten keskuksiin ja samoin vasemmistoliiton jäsenet”, sanoo puoluesihteeri
Minne menet, vasemmisto -juttusarjan viidennessä osassa pohditaan vasemmiston asemaa eriytyvässä Suomessa.
Tällaista talouspolitiikkaa vasemmisto kannattaa – Tutkija ja kansanedustaja Jussi Saramo kertovat
KU:n Minne menet, vasemmisto? –juttusarjan neljännessä osassa tarkastellaan vasemmistoliiton talouspolitiikkaa.
Nyt on sote-alueiden ratkaisun hetki – tältä tilanne näyttää Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
Pohjoisen kolmella laajalla hyvinvointi- eli sote-alueella pohditaan, mitä lähipalvelu jatkossa tarkoittaa.
Enemmän työväen asiaa ja paluuta juurille, sanoo kolme vasemmistoliittolaista luottamusmiestä siitä, miten kannatus kasvaisi
Vasemmistoliitto voisi olla jopa 15 prosentin puolue, jos sen työntekijöille tärkeät teemat näkyisivät paremmin, sanoo 1 500 duunarin pääluottamusmies.
Meemit vaativa ilmaisukeino: ”Jos sanoma ei aukea sekunneissa, meemi on jo hukkunut tulvaan”
Meemeistä on tullut poliittinen ilmaisukeino, jolla on mahdollista vaikuttaa jopa vaalituloksiin. Suomeen on viime vuosina tullut useita vasemmistohenkisiä meemikanavia, vaikka kansainvälisesti pidetäänkin juuri uusoikeistoa edelläkävijänä online-yhteisöjen käyttämisessä erityisesti nuorten tavoittamiseen.
Euroskeptisyys on muuttunut EU-myönteisyydeksi – Silvia Modig: ”Vaikka EU-jäsenyyttä pitäisi sinänsä hyvänä asiana, niin onhan EU:ssa tietysti myös ongelmia”
Vasemmiston nihkeä suhtautuminen EU-jäsenyyteen on 25 vuodessa vaihtunut vankaksi EU-myönteisyydeksi. KU kävi paikan päällä Strasbourgissa kysymässä vasemmistomepeiltä, mihin suuntaan vasemmisto tahtoo viedä Euroopan unionia. Estääkö vai mahdollistaako EU vasemmistolaisen politiikan tekemisen? Molempia, sanovat vasemmistolaiset euroedustajat.
Vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiseltä liikaa ja 16 muuta kysymystä puolueen tilasta ja tulevaisuudesta – Li Andersson vastaa
Puheenjohtaja Li Andersson kaipaa nykyistä laajempaa miespuolista iskujoukkoa, joka ottaisi tehtäväkseen haastaa perussuomalaisia. Haastattelu avaa KU:n ”Vasemmistoliitto, minne menet” -juttusarjan.
Rokotevastaisten ryhmien väkivallan uhka lisääntymässä maailmalla
Yhdistelmästä tulee räjähdysherkkä silloin kun rokotevastaisuus liittyy radikaalin äärioikeistoon.
Populismi uhkaa tieteen vapautta
Yksittäiset tutkijat ja tutkimusalat ovat yhä useammin häirinnän kohteena. Konservatiivien vastaisku ulottuu heidän eliitiksi leimaamaansa tieteeseenkin.
Kiina nousee maailman johtavaksi taloudeksi – ja geopoliittiseksi suurvallaksi
Kiina-sarjan toisessa osassa pohditaan Kiinan talousnousua. Nyt maa haluaa siirtää taloudellisen painopisteen pois Yhdysvalloista jättimäisen Road and Belt -ohjelman avulla.
uutiskirje 
