Libanonissa pidettiin parlamenttivaalit keskellä yhtä maailmanhistorian pahimmista talouskriiseistä. Maan valuutan arvo on romahtanut 95 prosenttia kahdessa vuodessa, ruuan hinta on nelinkertaistunut eikä pankista saa rahaa.
Hadi Hassoun kerjää Beirutin kaduilla. Hänellä ei ole toivoakaan löytää töitä, sillä Libanonin talouskriisi on tuhonnut maan vaurauden. – Minulla on...
Ihmiskauppiaiden Lähi-itään junailemat nigerialaiset päätyvät lähes aina pakkotyöhön tai seksiorjiksi.
Uudistusten läpi vieminen Libanonissa ei ole helppoa taloustaantuman ja epävakaan geopoliittisen ilmapiirin ristitulessa.
Jos Libanon ei välittömästi saa apua, ruokatilanne muuttuu erittäin vakavaksi.
Beirutin suurräjähdyksestä raivostuneet mielenosoittajat vaativat nyt aitoja vaaleja uskonnollisten ryhmien kiintiöiden sijaan.
Tiistaisessa satamaräjähdyksessä yli sata ihmistä on kuollut ja tuhansia loukkaantunut. Beirut on julistettu katastrofialueeksi.
Lastenkasvatus Ein El Hilwen suljetussa palestiinalaisleirissä on haastavaa. Jos perheessä on erityislapsia, vanhempien taakka on vielä suurempi. Apuna on Beit Atfal Assumoud -järjestö, joka tarjoaa kuntoutusta lapsille. Järjestön perheneuvolassa äidit tukevat toinen toisiaan.
Kun kotikin on pakolaisleirissä, Libanonissa asuva palestiinalainen sosiaalityöntekijä on töissä melkein koko ajan.– Kun menen kotiin, sielläkin saattaa olla asiakkaita odottamassa, Layla El Jindawi sanoo.
Libanonissa on sotaa paossa noin puoli miljoonaa syyrialaislasta. Ainakin puolelta puuttuu mahdollisuus käydä koulua. Multi Aid Programs -järjestö on avannut kouluja lähelle rajaa ja luonut koulujen kautta toivoa kurjiin pakolaisleirioloihin.
Palestiinalainen valokuvaaja Fadi Anani kouluttaa nuoria kuvaajia Libanonissa.
Gazan sairaalan toimintaa katkoivat hyökkäykset, mutta se selvisi monesta. Nykyisin tämä Beirutissa, Sabran palestiinalaisleirissä, sijaitseva entinen sairaala on satojen diasporassa elävien palestiinalaisten koti.
Halu palata kotimaahan ei katoa palestiinalaisten mielestä, vaikka he ovat olleet paossa jo 70 vuotta. Vallatun maan katsominen rajan takaa Libanonista herättää kysymään, miten maailman saisi muistamaan karkotettujen ahdingon.
Sirkku Kivistö on tehnyt kehitysyhteistyötä Libanonin palestiinalaisleireissä yli kolmekymmentä vuotta.
Libanonissa kirjaston kokoelman kartuttaminen ei ole yksinkertaista. Etnisesti ja uskonnollisesti jakautuneessa maassa epäluulot ihmisten välillä jylläävät niin, että jonkin kirjan tiedusteleminenkin voi olla vaarallista. Kun merkittävä teos osuu kohdalle, se on kuitenkin saatava, sanovat Rytta Boustany ja Abbas Bazzi. He pyörittävät kirjastoa Beirutissa ja edistävät näin ilmaisunvapautta maassaan.
Libanonissa on miljoonasta puoleentoista miljoonaan Syyrian pakolaista. Sotaa käyvän maan naapurissa pakolaislapsista koulussa on vain puolet. Telttaleireissä ongelmana ovat jätteet ja majoihin tunkeutuva sadevesi. Osa sotaa paenneista on löytänyt töitä tai ryhtynyt yrittäjiksi – useimmiten epävirallisesti kaupungeissa.
Beirut/Shatila
Monen palestiinalaislapsen koulutie katkeaa vanhempien mielenterveysongelmiin pakolaisleireillä Libanonissa. Palestiinalaisjärjestö Beit Atfal Assumoud auttaa perheitä saamaan arjesta kiinni ja saattaa lapsia kouluun – osittain suomalaisten kummien tuella.
uutiskirje 