Eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain keskiviikkona selvin numeroin 170–19. Vastaan äänestivät vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat sekä Eva Biaudet (r.).
Kaikki paikalla olleet demariedustajat äänestivät lain puolesta, osa siihen pakotettuna. Vapaita käsiä ei annettu toisin kuin viimeksi, kun lakia jatkettiin.
Laki kuitenkin repii edelleen SDP:n rivejä. Sitä vastustaneet entinen puheenjohtaja Antti Rinne ja nykyinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar purkivat mieltään toimittajille. Helsingin Sanomien mukaan Rinne sanoi olevansa ”pahalla mielellä” siitä, että aiemmin käännytyslakia vastustaneille demariedustajille ei tällä kertaa annettu mahdollisuutta äänestää vastaan tai olla poissa äänestyksestä.
– Huonoa johtamista, Rinne kommentoi toimittajillen tarkoittaen sekä puolueen että eduskuntaryhmän johtoa. SDP:n puheenjohtaja on Antti Lindtman, eduskuntaryhmän Tytti Tuppurainen.
Razmyar sanoi Ilta-Sanomille, että Suomen on päästävä eroon käännytyslaista mahdollisimman pian, ja se on korvattava EU:n yhteisellä ratkaisulla. SDP:n varapuheenjohtajan mukaan käännytyslakia ei olisi toteutettu nykyisessä muodossaan, jos maassa olisi ollut demarivetoinen hallitus.
– Nyt on kuitattu laki, jota erittäin laaja asiantuntijoiden joukko on pitänyt perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden vastaisena. Tästä huolimatta laki tuotiin eduskuntaan, ja Sdp:n eduskuntaryhmä on päättänyt sitä tukea. Pidän tätä erittäin valitettavana.
Käännytyslakia myös vastustava Krista Kiuru oli poissa äänestyksestä luvan kanssa lapsensa sairastumisen takia. Hän kirjoitti Facebookissa, että olisi äänestänyt ryhmän edellyttämällä tavalla, mutta arvosteli puolueen menettelyä asiassa.
”Jyväskylässä 2023 esitin, mihin suuntaan SDP:tä tulisi viedä: Avoin ja moniääninen, oikeusvaltion ja jakamattoman ihmisarvon puolustaja. Sellainen poliittinen voima, joka aina hakisi arvojensa pohjalta vaihtoehtoja ja reiluimmat ratkaisut”, Kiuru kirjoitti.
”Ajatteluani rajalaissa en ole muuttanut. Vaihtoehdottomuutta minun on vaikea ymmärtää ja siksi pyysin viime viikolla mahdollisuutta ilmaista äänestyksessä kantani rajaturvallisuuslaissa tai vaihtoehtoisesti olla poissa äänestyksestä. Tällaisia vaihtoehtoja ei annettu.”
”Minulle sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä kiinnipitäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen luovat kaikissa oloissa eniten vakautta ja turvallisuutta”, Kiuru perusteli vastustavaa kantaansa.






