Puolustusmenot ovat politiikkaa siinä missä muutkin menot, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vastaa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.). Häkkänen toivoo Ylen haastattelussa, että puolueet eivät julkisuudessa väittelisi puolustusmenoista, vaan jos keskustelua halutaan käydä, se käytäisiin kulissien takana.
– Olen varma, että tälle löytyy yhteinen ymmärrys. Ja toivon, että vaalikeskustelut eivät ihan liikaa tätä asiaa problematisoisi, Häkkänen sanoo.
Suomen puolustusmenot ovat nousemassa 10 miljardiin euroon.
”Erityisesti Häkkäsen oman puolueen leikattua pienituloiset henkihieveriin olisi erittäin kontroversaalia lopettaa julkinen keskustelu siitä, minkä verran Suomen tulee satsata puolustukseen ja mitä se tarkoittaa muiden menojen suhteen. Aihe on kansalaisille merkityksellinen ja tärkeä, joten kyllä siitä totta kai täytyy tehdä ihmisille ymmärrettävää”, Koskela kommentoi sunnuntaina.
Koskelan mukaan suopea luenta Häkkäsen toiveelle olisi se, että hän noudattaa suomalaisen politiikan pitkäaikaista perinnettä, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pyritään konsensukseen tai ainakin sävyltään maltilliseen ulosantiin.
”Itsekin pidän maltillista keskustelua kannatettavana, mutta se on tietenkin aivan eri asia kuin ehdotus siitä, että julkista keskustelua ei käytäisi lainkaan.”
Vasemmistoliitto on Koskelan mukaan muiden puolueiden tavoin sitoutunut puolustusmenojen kasvuun. Samaan aikaan puolue on esittänyt kasvun hillintää siten, että reserviläisarmeijan kulut laskettaisiin osaksi puolustusmenoja. Vasemmistoliitto ei myöskään allekirjoita NATOn vaatimusta puolustusmenojen sitomisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
”Vaikka puolustusministeri haluaa karsia demokratiaa, niin puolustusmenoista tullaan tietenkin vaaleissa keskustelemaan”, Koskela torppaa ministerin toiveen.
”Konsensus ei tarkoita keskustelun vaientamista”
Vasemmistoliitosta tyrmättiin Häkkäsen ajatukset sunnuntaina laajemminkin. Kansanedustaja Pia Lohikoski totesi verovarojen käytön olevan puhdasta arvopolitiikkaa, joka luonnollisesti kuuluu sekä eduskunnalle että kansalaisille.
”Sen siirtäminen kulissien taakse kaventaa äänestäjien oikeutta tietää, mistä puolueet todella päättävät, millaiselta arvopohjalta ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa.”
Lohikosken mukaam Suomessa on perinteisesti arvostettu ylivaalikautista yhteisymmärrystä turvallisuuspolitiikassa.
”Konsensus ei kuitenkaan saa tarkoittaa avoimen keskustelun vaientamista. Jos vaikeat kysymykset suljetaan puoluejohtajien kabinetteihin, se tarkoittaa, että eduskunnan valvontavalta heikkenee ja myös poliittinen tilivelvollisuus kansalaisille hämärtyy.”
Kansanedustaja Timo Furuholm arvioi, että Häkkänen ei halua julkista keskustelua miljardiluokan puolustusmenojen nostamista, ”koska se ei ole mitenkään sovitettavissa velkajarrujen ja leikkauslistojen ympäristöön”.
”Kun isoista rahoista puhuttaisiin syvällä kuliseissa, voisi kokoomus esittää julkisesti vastuullista kirstunvartijaa blokkaamalla suojaosien ja aikuiskoulutustuen palauttamisen argumentilla mistä rahat?` Furuholm maalailee.
lehti 