Vasemmistoliiton kansanedustajan Jessi Jokelaisen mielestä nyt on jo kiire miettiä tulevaisuuden yhteiskuntasopimusta, kun tekoälyn edistysaskeleet uhkaavat repiä vanhat rakenteet hajalle. Jokelainen haluaa avata keskustelun tekoälyveron mahdollisuuksista.
– Tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys uhkaa sitä palkkatyöhön pohjaavaa mallia, jolle nykyinen hyvinvointivaltio on rakennettu. Tulevaisuuden hyvinvointivaltio täytyy rahoittaa verottamalla työn sijasta yhä enemmän suuryhtiöitä ja pääomaa, Jokelainen sanoo.
Teknologiayhtiöt itse ovat uhkailleet työmarkkinoiden “verilöylyllä”, kun tekoälymallit ovat riittävän edistyneitä korvaamaan yhä useammat ihmistyöntekijät. Jokelaisen mielestä tähän kehitykseen on reagoitava poliittisessa päätöksenteossa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
– Uuden teknologian pitäisi ennemmin tehostaa työtä kuin korvata sitä. On kuitenkin varauduttava myös siihen, että jos ansioverotulojen osuus Suomen verokertymästä romahtaa nopeasti, se vaikeuttaa entisestään kykyämme ylläpitää hyvinvointivaltiota ja tarjota peruspalveluita. Verot on silloin kerättävä muualta, ja ulkomaiset teknologiayhtiöt on osallistettava hyvinvoinnin rahoittamiseen.
– Ilman mekanismeja verottaa tekoäly-yhtiöitä päädymme tilanteeseen, jossa suomalainen hyvinvointivaltio maksaa teknologiajättien omistajien miljarditulot, Jokelainen sanoo.
Ranskassa on jo digivero
Jokelainen esittää vaihtoehdoksi verotusuudistusta, jolla tasattaisiin tulo- ja varallisuuseroja ja ulosmitattaisiin tekoälyn tuottavuushyödyt hyvinvointivaltiolle.
– Miljonäärivero, yhteisöveron korotus sekä ulkomaisten teknologia-, data- ja tekoälyjättien Suomessa tehdyn liikevaihdon verottaminen vahvistaisi veropohjaa, Jokelainen toteaa.
Erilaisia esityksiä ja toimia tekoälytehosteisen työn verottamiseksi on tehty ulkomailla jo aiemminkin. Ranskassa on jo käytössä 3 prosentin digivero, joka koskee suurten teknologiayhtiöiden liikevaihtoa. Microsoftin perustaja Bill Gates on puhunut robottiverosta, jossa automatisoidusta työstä maksettaisiin työnantajamaksuja samaan tapaan kuin ihmistyöntekijöistäkin.
– Paras ratkaisu olisi EU-tasoiset, yhtenäiset säännökset ja verotusmekanismit. Mutta niin kauan kun niitä ei ole olemassa, on esitettävä myös kansallisia työkaluja, joilla voitaisiin vahvistaa tekoälymurroksen hyötyjen oikeudenmukaista jakoa. Tavallinen suomalainen työntekijä ja hyvinvointivaltio eivät saa jäädä tässä häviäjiksi, vaan työn tehostamisen on hyödytettävä kansaa, Jokelainen sanoo.
lehti 