Suomen ja Venäjän raja on ollut suljettu heinäkuusta 2024 asti. Raja meni kiinni, kun hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä Venäjä ohjasi suuren määrän turvapaikanhakijoita Suomeen. Hallitus esitti, että lakia ”väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi” jatketaan vuoden 2028 loppuun asti, ja keskiviikkona hallintovaliokunta kannatti esitystä.
Valiokunnan mietinnössä todetaan, että Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten arvion mukaan on varauduttava Venäjän pitkäkestoiseen uhkaan Euroopalle. Maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin rajaturvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen.
Vastalauseen mietintöön jättivät vasemmistoliiton Anna Kontula ja vihreiden Alviina Alametsä. Heidän mukaansa laki on räikeässä ristiriidassa Suomen perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Lakia ei olisi tullut hyväksyä poikkeuslakina eikä sen voimassaoloa tulisi jatkaa, kansanedustajat toteavat vastalauseessaan.
Heidänkin mukaansa Suomella on oikeus ja velvollisuus valvoa rajojaan ja turvata kansallista turvallisuutta sekä vastata autoritaarisen, kansainvälisestä oikeudesta piittaamattoman ja raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän toimiin.
”Tämä ei kuitenkaan oikeuta tai edellytä hylkäämään Suomen omaa oikeusvaltiota, perustuslain keskeisiä ratkaisuja ja sitoutumista kansainväliseen oikeuteen.”
Käsiteltävän lain ytimessä on pyrkimys mahdollistaa turvapaikanhaun estäminen osalla Suomen valtakunnanrajaa. Turvapaikkaa hakemaan pyrkivää henkilöä voitaisiin lain käyttöönoton myötä estää saapumasta maahan tai hänet voitaisiin poistaa maasta ilman mahdollisuutta jättää turvapaikkahakemus ja ilman valituskelpoista päätöstä.
Ristiriidassa monen asian kanssa
Kontulan ja Alametsän mielestä esitys on ilmeisessä ristiriidassa ainakin ehdottoman palautuskiellon, oikeuden elämään, kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kiellon, joukkokarkotusten kiellon, oikeusturvan ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä turvapaikkaoikeuden kanssa, sellaisina kuin ne on suojattu muun muassa Suomen perustuslaissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, pakolaisten oikeusasemaa koskevassa sopimuksessa, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa, YK:n kidutuksen vastaisessa sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä näitä koskevassa tulkintakäytännössä.
”Asetelma on oikeudellisesti yksinkertainen ja kiistaton.”
Mahdollisuus vastata oikeusvaltion keinoin
”Esitetyn keinon sijaan Suomella on mahdollisuus vastata tilanteeseen oikeusvaltion tavoin eli toimimalla toisin kuin Venäjä”, oppositioedustajat kirjoittavat.
Se tarkoittaa, että välineellistetyn maahantulon mahdolliseen jatkumiseen tai lisääntymiseen on mahdollista vastata tehokkaalla turvapaikkamenettelyllä, johon kuuluvat ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutetut menettelyt, tutkimatta jättämiset ja rajamenettelyn käyttö. Lisäksi voidaan panostaa hakemusten käsittelyyn ja vastaanottojärjestelmään, perustamalla tarvittaessa järjestelykeskuksia sekä hyödyntämällä EU:n turvapaikkalainsäädännön mahdollistamaa jäsenvaltioiden, EU:n turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston tukea.
lehti 