Tarvitaanko Suomeen uutistoimistoa – Näin vastaa KU:n toimittajaraati

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Maaliskuussa Suomesta on tulossa valtio, jossa ei ole uutistoimistoa. Suomen Tietotoimiston 139 vuotta vanha historia on tulossa päätökseen, koska toiminnalla ei ole rahoittajia.

STT on ollut ongelmissa pitkään. Sen ongelmat johtuvat media-alan yleisestä kriisistä, jossa mediatalot ovat leikanneet kaiken mahdollisen ja enemmänkin toiminnastaan.

STT:n pääomistaja on mediayhtiö Sanoma, joka tekee valtaosan tuotoistaan oppimateriaaleilla. Sanoman isoimmat mediat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat luopuivat STT:stä viime vuonna. Sanoma on tehnyt selväksi, ettei sitä kiinnosta uutistoimisto. Mutta ei sen omistaminen kiinnosta muitakaan mediataloja, jotka ovat myös hyötyneet STT:stä.

Ilmoitus STT:n päättymisestä on saanut aikaiseksi sen, että vaatimukset uutistoimiston pelastamiseksi ovat kasvaneet. STT tarvitsee muutamia miljoonia, maakuntalentoihin valtio käyttää vuosittain suoraan 20 miljoonaa ja epäsuorasti toiset 20 miljoonaa päälle.

Emilia Männynväli
KU:n toimituspäällikkö

Suomessa tarvitaan riippumatonta, luotettavaa, ja väestöä riittävän monipuolisesti maantieteellisesti ja muutenkin edustavaa ja palvelevaa journalismia. Tapoja toteuttaa sellaista journalismia on monia – kuten on myös tapoja tuhota sellaisen journalismin edellytykset. Käytännössä STT:n lopettaminen osunee eniten maakuntalehtiin.

STT:n alasajo on osa monia laajempia ilmiötä. Ilmeisimmin sitä, että journalismin ansaintalogiikka on murentunut alta. Kun digijätit osaltaan totuttivat ihmiset ilmaiseen journalismiin, niin kukapa siitä enää haluaisi maksaa. Valtaosa ei halua, vaikka sanoo mielipidemittauksissa haluavansa. Tämä ei ole moraalinen kannanotto, näin vain on.

Muut Pohjoismaat tukevat mediaa huomattavasti avokätisemmin kuin Suomi. Täällä journalismi nähdään vain liiketoimintana, muualla osana demokraattista infra­struktuuria, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden kysymyksenä. Myös yleisradioiden ja kansallisten uutistoimistojen suhde on ollut vanhastaan läheisempi.

STT:llä oli vahva brändi. Se symboloi ihmisille suurin piirtein samaa kuin Arvi Lind tai Merisää oikean ihmisen lukemana. Vänö, Uto, Bogskär, Rajakari… Kohussa voi olla hitunen myös yhtenäiskulttuurin ikävää.

Toivo Haimi
KU:n politiikan toimittaja

Kyllä tarvitaan, mutta ei välttämättä samanlaista kuin ennen.

Uutistoimisto on infrastruktuuria, jonka arvo näkyy vasta, kun se puuttuu.

Uutistoimiston perustehtävä on tuottaa nopeaa, luotettavaa ja puolueetonta perustietoa, jota mediat voivat käyttää: poliittiset päätökset, oikeusjutut, talousluvut, urheilutulokset. Pienen kielialueen mediamaailmassa tämä on erityisen tärkeää.

Toisaalta kysymys on pakko kääntää: tarvitaanko uutistoimistoa, vai uutistoimiston palveluita? Markkinaehtoinen malli ei kanna, koska media-alan tuottavuus heikkenee koko ajan. Tilaajat ja ilmoittajat vähenevät.

Silloin vaihtoehdot ovat julkinen tuki, yhteisomistus tai Ylen rooli, ja jokaisella on hintansa. Meillä on jo yksi valtion omistama mediatalo eli Yleisradio.

Kansainväliset uutistoimistot voivat toki paikata osan STT:n jättämästä aukosta, mutta ne eivät tunne suomalaista päätöksentekoa, eivätkä ne istu oikeudenkäynneissä tai kirjoita kotimaisia uutisia pienten paikallislehtien tarpeisiin.

Sanoisin, että uutistoimiston tehtävä on edelleen tarpeellinen. Se ei kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Jolloin päästään oikeasti tärkeään kysymykseen: Tarvitseeko sen olla?

Jussi Virkkunen
KU:n päätoimittaja

Ainakaan suomalaisten, isojen mediayhtiöiden mielestä ei tarvita. Sanoma, Keskisuomalainen, Alma ja muut ovat tehneet selväksi, ettei niitä kiinnosta rahoittaa Suomen Tietotoimistoa.

Se ei tarkoita, etteikö STT:ssä olisi tehty hyvää työtä – kyllä on. Ongelma on, että STT:n jutut eivät ole sellaisia, joilla 2020-luvulla lehtiä myydään. Hyvä perusjuttu, joka kaupataan tukkutuotteena, ei ole enää kovinta valuuttaa. Huvittavaa on se, että ilman perusjuttua ei oikein voi olla analyysia aiheesta.

STT:n tilanne kertoo hyvin, kuinka syvissä vesissä suomalainen journalismi ui. Markkina on keskittynyt voimakkaasti, ja pienet yrittävät epätoivoisesti räpiköidä muutaman jätin puristuksessa. Kun jätit sanovat STT:lle ei, eivät pienet kykene mitenkään pelastamaan uutistoimistoa.

Moni on vaatinut, että STT pitää pelastaa. Hyvä kysymys on se, mitä tämä pelastaminen tarkoittaisi. STT on pelastettu jo pari kertaa – miten taattaisiin se, että parin vuoden päästä ei jälleen oltaisi samassa pisteessä eli pelastamassa Suomen Tietotoimistoa?