Kestävyyspaneeli ehdottaa uudessa tiedeperustaisessa politiikkasuositusten sarjassaan, että Suomi ottaa käyttöön luontovelkajarrun pysäyttämään tulevien sukupolvien kustannuksella kasvavan ekologisen velan.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, onnistutaanko talous ja päätöksenteko sovittamaan maapallon rajoihin, paneelista muistutetaan. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa.
– Voimme neuvotella kaikesta muusta, mutta emme fysiikan ja biologian laeista. Siksi luonnon kantokyky ei ole mielipidekysymys tai ympäristöpolitiikan erilliskysymys, vaan yhteiskuntamme perusta. Menetettyä luonnon monimuotoisuutta, romahtaneita ekosysteemejä tai epävakaaksi muuttunutta ilmastoa ei voida palauttaa kirjanpidollisilla ratkaisuilla, sanoo Kestävyyspaneelin jäsen, Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen.
”Suomen turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta luontovelkajarru on tärkeämpi kuin mikään muu poliittinen keskustelu.”
Hallinnon rakennemutos
Kestävyyspaneelin hahmottelema luontovelkajarru ei tarkoita yhtä yksittäistä lakia tai politiikkatoimea, vaan koko päätöksenteon suunnanmuutosta. Se edellyttää jo sovittujen ilmasto- ja luontotoimien ja -tavoitteiden toteuttamista, kestävyystavoitteiden sitomista osaksi valtion budjettisuunnittelua sekä yhteiskunnan menestyksen mittaamista nykyistä monipuolisemmin.
Kestävyyspaneelin mukaan ekologisen velan kasvun pysäyttäminen vaatii myös hallinnon rakenteiden uudistamista siten, että kestävyysmurrosta johdetaan johdonmukaisesti yli hallituskausien.
Kaikkein tärkein asia
Valtiovarainministeriö julkaisi tällä viikolla julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen. Kestävyyspaneeli katsoo, ettei siinä ole huomioitu ekologisia reunaehtoja.
Sen mukaan talouden pitkän aikavälin tarkastelu jää irralleen yhteiskunnan todellisista reunaehdoista, jos julkisen talouden velan rinnalla ei arvioida myös ekologista velkaa. Yhteiskunnan tulevaisuutta ei voida rakentaa kestävälle pohjalle, jos luonnon kantokyvyn heikkeneminen jää budjettisuunnittelun ulkopuolelle.
– Olemme ylittäneet jo seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta. Kun luonnon kantokyky ylittyy, seuraukset näkyvät väistämättä ruoassa, terveydessä, turvallisuudessa, taloudessa ja lopulta elämän edellytyksissä. Suomen turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta luontovelkajarru on tärkeämpi kuin mikään muu poliittinen keskustelu ja sen tulisi olla keskustelun ytimessä julkisen velan sijaan. Luontovelkajarru on ennen kaikkea lupaus siitä, että emme elä lastemme tulevaisuuden kustannuksella, Mönkkönen jatkaa.
Luontovelkajarrun tarpeen nostivat esiin tällä viikolla tutkijat ja ympäristöasiantuntijat myös Armeniassa käynnissä olevassa YK:n luontokokouksessa. Heidän mukaansa luontovelan ottamista ei voida enää pitää hyväksyttävänä sivuvaikutuksena taloudelliselle toiminnalle.
lehti 