Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla täysistuntoon Ranskan Strasbourgissa. Europarlamentaarikko Jussi Saramo (LEFT/Vas.) kertoo KU:n haastattelussa, että tärkeintä parlamentin työssä tällä hetkellä on tehdä päätöksiä, jotka vievät kohti eurooppalaista suvereniteettia. Askeleet ovat kuitenkin vielä liian pieniä, Saramo sanoo.
Jussi Saramon mukaan monilla jäsenmailla ja komissiolla elää yhä toive siitä, että USA ”toipuu” presidentti Donald Trumpin kauden poikkeustilasta, ja vuoden 2028 vaalien jälkeen voidaan palata entiseen. Hän pitää ajatusta harhaisena. Yhdysvaltojen politiikan ja yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet peruuttamattomasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Sitä entistä maailmaa ei ole enää olemassa, Saramo sanoo.
Presidentti Trumpin hallinto on viime aikoina kovistellut Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomareita ja syyttäjiä. Jo aikaisemmin tuomareita ja syyttäjiä on estetty käyttämästä esimerkiksi eurooppalaisia pankkitilejään kaupan kassalla tai matkalippuja varatessa. Nyt sama on tehty koko tuomioistuimelle, jonka kotipaikka on Alankomaiden Haagissa. Saramon mukaan monet europarlamentaarikot eivät olleet uskoneet kehityksen etenevän näin pitkälle.
Saramo uskoo, että ihmisten kiristäminen saadaan estettyä parin vuoden päästä digieuron käyttöönoton myötä. Se mahdollistaisi EU:lle itsenäisyyden suhteessa amerikkalaisiin luottokorttiyhtiöihin.
Unionilla on käytössään myös raskas vastatoimityökalu, mutta päättäjiä pelottaa käyttää sitä ja asettua vastarintaan USA:ta vastaan.
– Mieluummin annetaan periksi tai neuvotellaan huono kompromissi, Jussi Saramo sanoo.
Parlamentti on Saramon mukaan ryhdikkäin EU:n toimielimistä: se peräänkuuluttaa toimia enemmistöllä. Haluttomampia ovat jäsenmaiden hallituksista koostuva neuvosto ja Euroopan komissio. Jussi Saramo selittää jäsenmaiden kompromissihalua osin sillä, että unionin sisällä on valtionjohtajia, jotka ovat ideologisesti lähellä Trumpin MAGA-liikettä.
– Hajota ja hallitse -taktiikka toimii. Myös siksi, että jotkut eurooppalaiset ovat siinä mielellään mukana, Saramo toteaa.
Rahoituskehys: leikkaukset osuvat tutkimukseen ja puolustukseen
Jussi Saramo on Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan jäsen ja vasemmistoryhmän neuvottelija EU:n omien varojen käytössä. Hänen mukaansa seuraavan seitsenvuotisen rahoituskehyksen eli MFF:n neuvottelut ovat nyt unionin suurin kamppailu.
Viime viikolla parlamentti käsitteli ensi vuoden budjetin, joka on edellisen kehyskauden viimeinen. Saramo sanoi puheenvuorossaan, että se on aivan ajastaan jäljessä, sillä se on suunniteltu ennen vuoden 2020 COVID-19 -pandemiaa ja vuonna 2022 täysimittaiseksi yltynyttä Venäjän sotaa Ukrainassa.
Komission esityksessä maataloustukia ja koheesiotukia pienennettäisiin, ja budjettia kasvatettaisiin hieman: 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisää rahaa saisivat tutkimus ja kehitys sekä yhteinen puolustus.
Saramo ei pidä ehdotusta riittävän kunnianhimoisena, mutta kannattaa sen suuntaa. Puolustuspanostuksissa kyse ei olisi Nato-maiden 3-5 prosentin puolustusbudjetin päälle tulevasta lisärahasta, vaan pikemminkin puolustusvälinetuotannon siirtämisestä Yhdysvalloista ja Israelista Eurooppaan.
Hänen mukaansa suurin ongelma on eurooppalaisen puolustusteollisuuden pirstaleisuus: jokainen maa pitää yllä omaa teollisuuttaan, ja kilpailu maiden kesken on kallista ja tehotonta. Yhdysvallat ja Kiina tekevät julkiset hankintansa lähes yksinomaan omissa maissaan. EU-maat sen sijaan ovat ostaneet ensisijaisesti itseltään ja sitten EU:n ulkopuolelta sieltä, mistä halvimmalla saa.
Jussi Saramo arvioi, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) on liikkunut kehysneuvotteluissa ristiriitaisesti. Orpo allekirjoitti ensin kirjeen, jossa vaadittiin satojen miljardien leikkauksia kehyksestä, mutta Suomi liittyi myöhemmin maatalousleikkauksia vastustaviin maihin.
Saramon mukaan maataloustuet ja isolta osin myös koheesio on nyt suojattu leikkauksilta, joten leikkaukset osuvat tutkimukseen ja kehitykseen sekä puolustukseen. Juuri näissä investoinneissa Suomi olisi kuitenkin nettosaaja.
"Nimenomaan tämä EU-raha olisi tarpeellista, hyvää rahaa."
– Tämä on järjetöntä. Nimenomaan tämä EU-raha olisi tarpeellista, hyvää rahaa, Saramo sanoo.
Hän huomauttaa, että EU-budjetti on 1,27 prosenttia unionin BKT:sta, kun Yhdysvaltain liittovaltion budjetti on yli 23 prosenttia sen BKT:sta. Vertailu ei ole suora, mutta Saramon mukaan se kertoo mittakaavasta.
Digijättien verotus ratkaisee kehyksen kohtalon
Omissa varoissa parlamentin enemmistö on Saramon mukaan yhtenäinen: kaikki muut ryhmät paitsi oikeiston ECR, ESN ja PfE ovat sitä mieltä, että parlamentin esitykset on aidosti huomioitava. Jos näin ei käy, parlamentti ei hyväksy mitään muutakaan kehyksen kohtaa. Mukana linjassa on Saramon mukaan jopa kokoomuksen ryhmä.
Saramon tärkein tavoite on digipalveluvero, jolla verotettaisiin muun muassa teknologiamiljardöörejä, kuten Elon Muskia ja Mark Zuckerbergiä. Verotuloilla pienennettäisiin jäsenmaiden maksuosuuksia.
– Mitä enemmän verotamme heitä, sitä vähemmän jäsenmaiden tarvitsee maksaa EU-jäsenmaksuja Brysseliin, Saramo sanoo.
Digipalveluveroa vastustaa hänen mukaansa moni jäsenmaa. Irlanti, joka on neuvoston puheenjohtajamaa, ei suostu ottamaan sitä neuvottelupöytään. Saramon mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa on luvannut oman uuden esityksensä marraskuun alussa, ja suurissa ryhmissä elää toive siitä, että kehys saataisiin sovittua vielä tämän vuoden aikana.
Päästökauppa kiistakapulana loppuvuoden
Rahoituskehyksen lisäksi Saramon mukaan loppusyksyn suurin kiista koskee EU:n päästökauppaa, jossa hän on vasemmistoryhmän neuvottelija teollisuusvaliokunnassa. Päästökauppaan liittyy hiilirajamekanismi CBAM, josta Saramo puhuu mieluummin hiilitulleina. CBAM suojaa EU:n omaa päästökauppaa perimällä tullimaksuja sellaisista tuotteista, jotka tulevat maista ilman päästökauppaa tai päästöjen verottamista.
Jussi Saramon mukaan Suomen ja Ruotsin hallitukset ovat tukeneet nykyistä päästöoikeuksien vähentämistahtia, koska maiden teollisuus on jo tehnyt tarvittavia investointeja. Pelisääntöjen muuttaminen jälkikäteen olisi Saramon mukaan kuitenkin epäreilua yrityksiä kohtaan ja heikentäisi investointihalukkuutta.
Saramo huomauttaa, että ongelma on viennissä: EU:sta viedään tuotteita, joiden päästöillä on hinta, ja kilpailijat toimivat markkinoilla ilman sitä. Jos järjestelmä ei ole hyvin rakennettu, vuotavat päästöt vuotavat muualle eivätkä vähene.








