Sudanin sisällissota on jatkunut jo lähes kolme ja puoli vuotta. Sudanin asevoimien (SAF) ja puolisotilaallisten Rapid Support Forces -joukkojen (RSF) taistelu vallasta jatkuu, ja siviilit maksavat siitä hengellään.
YK:n raportin mukaan lukuisat ulkovallat toimittavat osapuolille aseita, sotilaita ja muuta tukea, ja ajavat samalla omia taloudellisia ja poliittisia etujaan.
Pääkaupunki Khartumissa on nyt suhteellisen rauhallista. Ulkonaliikkumiskielto poistettiin hiljattain sen jälkeen, kun SAF valtasi kaupungin takaisin viime vuonna.
RSF hallitsee silti edelleen laajoja alueita. Kiivaimpia taistelut ovat maan länsiosassa Darfurissa ja Kordofanissa sekä Sinisen Niilin osavaltiossa kaakossa.
Molemmat osapuolet käyttävät yhä enemmän drooneja, ja iskuissa kuolee siviilejä.
Helmikuussa RSF:n epäilty drooni-isku avustussaattueeseen Etelä-Kordofanissa tappoi kolme avustustyöntekijää ja haavoitti neljää.
Toukokuussa epäilty SAF:n drooni-isku tappoi 28 ihmistä ruuhkaisella torilla Ghubayshissa Länsi-Kordofanissa. Kaupunki on RSF:n hallinnassa, ja uhrit olivat ostamassa ruokaa.
Elokuussa 35 ihmistä kuoli iskussa oikeuden istuntoon RSF:n hallitsemassa kylässä. Myös tämän iskun tekijäksi epäillään SAF:ää.
Nyt RSF hyökkää noin puolen miljoonan asukkaan El Obeidiin Pohjois-Kordofanissa. Sen droonit ovat iskeneet sairaaloihin ja kouluihin.
Kaupungissa pelätään El Fasherin tapahtumien toistuvan. RSF valtasi El Fasherin viime lokakuussa, minkä jälkeen sen joukot tappoivat jopa 60 000 ihmistä.
YK:n tutkimusryhmän mukaan verilöylyssä oli kansanmurhan tunnusmerkkejä. Ihmisiä tapettiin heidän etnisen taustansa perusteella, ja seksuaalista väkivaltaa käytettiin laajasti.
Auttajien työtä estetään
Sudanin sota on aiheuttanut maailman suurimman humanitaarisen kriisin.
Yli 11 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan joko Sudanin sisällä tai naapurimaihin. Noin 20 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta ruokapulasta.
Avun tarve on valtava, mutta humanitaaristen järjestöjen työtä vaikeuttavat turvattomuus sekä liikkumista ja avustuskuljetuksia koskevat rajoitukset.
Myös Sudanin hallitus on vaikeuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaa. Helmikuussa viranomaiset peruuttivat neljän apua tarjoavan, uhreja tukevan ja rauhaa edistävän järjestön toimiluvat.
Sudanin journalistiliiton mukaan 14 toimittajaa ja media-alan työntekijää tapettiin vuonna 2025. Naistoimittajista 40 prosenttia on joutunut seksuaalisen tai fyysisen väkivallan, häirinnän tai uhkailun kohteeksi.
Ulkovallat aseistavat sodan molempia osapuolia
YK:n turvallisuusneuvostosta sudanilaiset voivat odottaa vain vähän apua.
Yhdysvallat ehdotti elokuussa, että nykyisin Darfuria koskeva asevientikielto laajennettaisiin koko Sudaniin. Kielto koskisi myös drooneja.
Sudanin hallitus tuomitsi ehdotuksen. Venäjä puolestaan torjui sen, ja turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä sillä on veto-oikeus. Päätöslauselmalla ei siksi ole juuri mahdollisuuksia edetä, ellei sitä vesitetä merkittävästi.
Venäjä myi sodan alkuvaiheessa aseita molemmille armeijoille. Sittemmin se on asettunut SAF:n tueksi ja noussut yhdeksi sen merkittävistä aseiden toimittajista.
Vastineeksi Venäjä tavoittelee Sudanin kultaa ja mahdollisuutta perustaa laivastotukikohta Punaisenmeren rannikolle.
Venäjä ei ole yksin.
YK:n tutkimusryhmän mukaan SAF käyttää ulkomailta toimitettuja drooneja, kun taas kansainväliset verkostot huolehtivat RSF:n aseistamisesta ja muusta varustamisesta.
Venäjän lisäksi ainakin Egypti, Eritrea, Iran, Libya, Qatar, Saudi-Arabia, Somalia, Turkki ja Ukraina ovat toimittaneet aseita tai muuta sotilaallista tukea SAF:lle.
RSF:ää ovat tukeneet ainakin Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Etiopia, Kenia, Etelä-Sudan, Uganda ja ennen kaikkea Arabiemiirikunnat.
Sodassa on käytetty myös Kanadasta, Kiinasta, Israelista ja Britanniasta peräisin olevia aseita.
Useimmat valtiot kiistävät osallisuutensa.
Erityisen paljon näyttöä on Arabiemiirikuntien tuesta RSF:lle. Maa toimittaa armeijalle aseita ja palkkasotilaita Afrikan maiden kautta. Vastineeksi se saa kultaa ja pyrkii vahvistamaan asemaansa alueella.
Arabiemiirikunnat rahoitti myös kolumbialaisia palkkasotilaita, jotka taistelivat RSF:n rinnalla El Fasherissa ja osallistuivat kaupungin verilöylyyn.
RSF:n johtajaan Mohamed Hamdan Dagaloon eli Hemedtiin kytkeytyvät henkilöt ja tahot ovat lisäksi hankkineet Dubaista yli 21,4 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä. Ne on todennäköisesti maksettu Sudanista salakuljetetulla kullalla.
Arabiemiirikuntien huoltoreitit kulkevat Sudanin naapurimaiden kautta. Se kasvattaa vaaraa, että sota leviää maan rajojen ulkopuolelle.
Elokuussa tästä saatiin jo varoitus, kun SAF:n väitettiin tehneen ilmaiskuja sotilassaattuetta vastaan Tšadissa.
Ulkomaisia tukijoita vaaditaan vastuuseen
Sudanin sotaa tukeneita tahoja yritetään nyt ensimmäistä kertaa saada oikeudelliseen vastuuseen.
Kesäkuussa ihmisoikeuskonsortio nimeltä Raoul Wallenberg Centre for Human Rights ja joukko kansalaisjärjestöjä toimittivat Kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle aineiston, jossa tuomioistuinta pyydetään tutkimaan useiden ulkomaisten virkamiesten mahdollista osallisuutta rikoksiin ihmisyyttä vastaan, kansanmurhaan ja sotarikoksiin.
Aineistossa esitetään näyttöä Egyptin, Iranin, Turkin ja Arabiemiirikuntien hallitusten osallisuudesta.
ICC tutkii jo Darfurin tapahtumia. Alueella tapahtui kansanmurha vuosina 2003–2005.
Tuomioistuin on vahvistanut, että myös nykyisen sodan aikana tehdyt rikokset kuuluvat sen toimivallan piiriin osana Darfur-tutkintaa. Kesäkuussa ICC ilmoitti saaneensa konkreettista näyttöä, joka yhdistää RSF:n johtajia El Fasherissa tehtyihin julmuuksiin.
uutiskirje 
