35-vuotias Shehnaz Sher Ali on kärsinyt gynekologisesta vaivasta kuudentoista vuoden ajan tietämättä, että se voitaisiin korjata melko yksinkertaisella leikkauksella.
Punjabin lähistöllä olevasta pienestä kylästä kotoisin olevalla Shehnazilla on hoitovirheen aiheuttama fisteli. Keisarileikkauksessa hänen virtsarakkonsa vaurioitui niin, että rakon ja emättimen välille syntyi aukko. Sen kautta virtsaa valuu jatkuvasti emättimeen ja ulos ilman, että Shehnaz pystyy pidättämään sitä. Maailmassa arviolta kaksi miljoonaa naista elää hoitamattoman fistelin kanssa.
Shehnaz meni naimisiin 18-vuotiaana ja tuli pian raskaaksi. Raskauden loppuvaiheessa lääkäri epäili komplikaatiota, minkä vuoksi päädyttiin keisarileikkaukseen. Lapsi syntyi kuolleena. Leikkauksen jälkeen lääkäri kertoi, ettei Shehnaz voisi enää tulla raskaaksi.
Pian Shehnaz huomasi, ettei hän pystynyt enää pidättämään virtsaa. Lääkäri vakuutti ongelman menevän ohi muutamassa viikossa. Niin ei käynyt. Vaivaa yritettiin korjata sairaalassa kolmen kuukauden ajan, mutta tuloksetta.
Seuraukset muuttivat hänen elämänsä.
– Leikkaukseeni oli mennyt paljon rahaa, en voinut saada lapsia ja kuljin vaipoissa. Mieheni silmissä olin viallinen, taakka ja rahanmeno, joten hän erosi minusta.
Shehnaz palasi vanhempiensa luo kunnes avioitui uudelleen. Hänen uusi miehensä Ali oli kaksi kertaa häntä vanhempi, jo naimisissa ja kolmen tyttären isä.
– Hän tiesi sairaudestani, mutta meni kanssani naimisiin, koska tarvitsi hoitajan halvaantuneelle vaimolleen ja kolmelle tyttärelleen.
Apua tuhansille naisille
Nyt Shehnazin elämä saattaa helpottua. Hän on päässyt Karachissa toimivaan Koohi Goth Women’s Hospital -sairaalaan, jossa hoidetaan fistelistä kärsiviä naisia.
– Kun sukulaiseni kuuli tästä paikasta kuukausi sitten, mieheni toi minut heti tänne, Shehnaz kertoo.
Sairaalan perusti lääkäri Shershah Syed, joka on ensimmäinen fistelin korjaamiseen koulutettu gynekologi ja synnytyslääkäri Pakistanissa. Hän pitää fisteliä yhtenä vakavimmista synnytyksen aiheuttamista vammoista, joka voi pahimmillaan eristää naisen muusta yhteisöstä vuosiksi.
Vuonna 2007 perustetussa sairaalassa on hoidettu jo yli 3 200 naista. Siellä on koulutettu kirurgeja myös Bangladeshista, Nepalista ja Afganistanista. Tavoitteena on hoitaa 800 naista vuodessa.
Lisäksi Syed ja joukko koulutettuja kirurgeja järjestävät Fistula Foundation -järjestön kautta maksuttomia leikkauksia syrjäseutujen julkisissa sairaaloissa.
Tammikuussa hän matkusti neljän naiskirurgin kanssa Afganistanin Kabuliin. Viidessä päivässä afganistanilaiset naiskirurgit saivat koulutusta ja leikkasivat 20 naista.
Ennen Talebanin valtaannousua Pakistanissa kävi vuosittain hoidossa 30–35 naista Afganistanin syrjäseuduilta. Nyt heitä ei enää tule.
– Tarve on siellä valtava, mutta koska maiden väliset suhteet ovat pohjalukemissa, meidän on vaikea toimia.
Pakistanissa on 11 fistelien hoitoon erikoistunutta keskusta ja 88 tehtävään koulutettua kirurgia. Kymmenen vuoden aikana keskuksissa on hoidettu yli 7 800 naista. Tarve on paljon suurempi.
– Arvioimme, että Pakistanissa syntyy vuosittain jopa 5 000 fisteliä, osa hoitotoimenpiteiden seurauksena, sanoo YK:n väestörahaston UNFPA:n Pakistanin seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija, lääkäri Jameel Ahmed.
Keisarileikkaus usein tarpeeton
YK:n väestörahasto UNFPA ryhtyi vuonna 2007 torjumaan Pakistanissa fisteleitä, joita syntyi pitkittyneiden ja vaikeiden synnytysten seurauksena.
Ajatus oli yksinkertainen: raskaana olevien hoitoa piti parantaa ja yhä useamman naisen päästä sairaalaan synnyttämään. Näin vakavien synnytysvammojen uskottiin vähenevän.
Osittain niin tapahtuikin.
– Äitiyskuolleisuudessa ja synnytysvammoissa tapahtui merkittäviä parannuksia, Ahmed sanoo.
Samalla ilmaantui uusi ongelma. Kun vaikeiden synnytysten aiheuttamat fistelit ovat vähentyneet, niitä on alkanut syntyä yhä enemmän hoidon yhteydessä.
– Havaitsimme, että naisille syntyi fisteleitä keisarileikkausten tai kohdunpoistojen jälkeen, Ahmed kertoo.
YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan 70 prosenttia Pakistanin fistelitapauksista johtuu leikkausten yhteydessä syntyneistä vammoista.
Syedin mukaan taustalla on sekä puutteellista osaamista että tarpeettomia leikkauksia.
– Useimmissa synnytyksissä kirurginen toimenpide on tarpeeton. Liian usein päätöksiä ohjaavat ahneus ja helppous eivätkä eettiset periaatteet.
Ongelman kasvun on nähnyt läheltä myös 75-vuotias gynekologi Pushpa Srichand. Hän on työskennellyt alalla yli 50 vuotta ja hoitanut sairaaloissa noin 2 200 fistelipotilasta sekä lukuisia muita maksuttomilla leikkausleireillä.
– Tämä on köyhien sairaus. Lupasin itselleni, etten koskaan veloittaisi näiltä naisilta mitään.
Kun Srichand siirtyi valtion palveluksesta Isra University -yliopistoon, hän suostui työhön sillä ehdolla, että fistelipotilaat saisivat hoidon maksutta.
Yliopiston seitsemän vuotta kestäneessä tutkimuksessa leikkausten ja muiden hoitotoimenpiteiden seurauksena syntyneiden fistelien määrä kasvoi 56 prosenttia vuosina 2017–2024.
– Tämä on suuri ja äärimmäisen huolestuttava määrä, Srichand sanoo.
Myös aiemmissa pakistanilaistutkimuksissa on havaittu sama kehitys. Lahoren Lady Willingdon Hospital -sairaalassa vuosina 2007–2008 tutkituista 61 fistelipotilaasta 33:n vamma oli syntynyt hoidon yhteydessä. Vielä vuonna 2004 samassa sairaalassa 79 prosenttia fisteleistä oli seurausta vaikeasta synnytyksestä.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että syrjäseuduilla gynekologisia leikkauksia tekivät ihmiset, joilla ei ollut siihen riittävää koulutusta.
Myös Islamabadissa tehdyssä lähes 12 vuotta kestäneessä tutkimuksessa havaittiin leikkausten yhteydessä syntyneiden fistelien lisääntyneen.
Keisarileikkaus on Srichandin mukaan rutiinitoimenpide, mutta osaamattomissa käsissä sekin voi aiheuttaa vakavia vammoja.
Vastuu kuuluu myös lääkäreitä kouluttaville ja valvoville esimiehille.
– Nuoria lääkäreitä ei ole opetettu kunnolla, ja monia keisarileikkauksia ja synnytyksiä hoitavat ihmiset, joilla ei ole riittävää koulutusta. Se johtaa vakaviin virheisiin, joista naiset voivat kärsiä koko loppuelämänsä. Pahinta on, ettei kukaan joudu vastuuseen.
Neljän tunnin leikkaus
Shehnazin ensimmäinen leikkaus on onnistunut. Lääkäri Sana Ashfaque kuvailee neljä tuntia kestänyttä operaatiota vaikeaksi. Hän kuitenkin uskoo, että vuoto on nyt saatu loppumaan pysyvästi.
– Pidämme Shehnazin kuitenkin täällä vielä kaksi viikkoa varmistaaksemme, että kaikki on kunnossa. Hän on tullut kaukaa, eikä hänen ole helppo palata tänne.
Vuosien ajan Shehnaz uskoi kärsimyksensä olevan rangaistus jostakin synnistä, jota hän ei itse ymmärtänyt tehneensä. Hän uskoo, että hänen saamansa hoito on Allahin tapa kertoa, että synti on vihdoin sovitettu.
– Kun pääsen kotiin, ensimmäiseksi valmistan suuren padallisen biryania ja jaan sen köyhille kiitokseksi Allahille siitä, että hän antoi minulle uuden elämän.
lehti 