Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan parannuksia, jotka kohdistuisivat pienituloisille työttömille.
– Ehdotamme pelastuspakettia, jolla varmistettaisiin pienipalkkaisten pärjääminen myös silloin, jos työpaikka lähtee alta, SAK:n yhteiskuntapolitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen sanoo tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että Orpon–Purran hallitus on vienyt työttömien kukkarosta satoja euroja kuukaudessa leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja poistamalla lapsikorotukset. Hallitus myös kuoppasi työttömyysturvan suojaosan.
On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen.
– Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla kaikkein vähävaraisimpia, jotka joutuvat miettimään, miten maksaa ruuat, lääkkeet ja muut laskut. Muutosten takia moni pienituloinen työtön joutuu elämään nyt vain 800 eurolla kuussa, ja tästä lähtee vielä verot päältä, Siekkinen sanoo.
SAK esittää ansiopäivärahan laskentatapaan muutoksia. Esimerkiksi 2 500 euroa tienanneen työttömän ansiopäiväraha nousisi 185 euroa: nykyisen 1 522 euron sijaan hän saisi jatkossa 1 707 euroa kuussa ennen veroja.
Myös ansioturvan porrastusta eli leikkaamista tulee siirtää työttömyyden myöhempään vaiheeseen, SAK:sta esitettään. Nykyisin ansiopäivärahasta leikataan 20 prosenttia jo noin kahden kuukauden kohdalla ja viisi prosenttia lisää noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. SAK esittää, että jatkossa 20 prosentin vähennys tehtäisiin vasta kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen ja jälkimmäinen leikkaus poistettaisiin kokonaan.
– Keskimäärin uusi työpaikka löytyy puolen vuoden sisään. Nykymallilla iso osa työttömistä tippuu liian nopeasti riittämättömän ansioturvan varaan. Näillä muutoksilla kannattelisimme ihmisiä pärjäämään paremmin työttömyyden yli, Siekkinen sanoo.
Lisäksi SAK vaatii, että työttömyysturvaan palautetaan täysimääräisesti 300 euron suojaosa sekä lisätään sadan euron lapsikorotus kutakin lasta kohden. Myös 12 kuukauteen pidennettyä työssäoloehtoa tulee kohtuullistaa lyhentämällä se 8 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa aikaa, jonka työttömyyskassaan kuuluvan henkilön on täytynyt työskennellä ennen työttömyyttä saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
SAK:sta arvioidaan, että järjestön esittämien muutosten seurauksena julkinen talous vahvistuu: ne tuovat useita miljoonia euroja lisää valtion kassaan, kun esimerkiksi verotulot kasvavat sekä asumis- ja toimeentulotuen menot pienenevät.
– Suomalainen yhteiskunta on rakentunut sille ajatukselle, että ihmisistä pidetään huolta vaikeissa tilanteissa. On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen, Siekkinen sanoo.
uutiskirje 
