Korallit katoavat maailmalla, mutta itäisellä Tyynellämerellä ne ovat sinnitelleet – tutkijat pelkäävät tilanteen olevan muuttumassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Meribiologi Johana Segovia on sukeltanut vuosien ajan Los Cóbanosin edustalla El Salvadorin länsirannikolla ja seurannut alueen korallien tilaa.

Los Cóbanos on poikkeuksellinen paikka. Vain 22 hehtaarin laajuisella luonnonsuojelualueella sijaitsee El Salvadorin ainoa riutta, jolla kasvaa koralleja. Siellä korallit ovat pärjänneet paremmin kuin monilla muilla maailman merialueilla.

Korallien tila heikkenee maailmanlaajuisesti. Tuoreen koralliriuttojen tilaa käsittelevän raportin mukaan maapallo on menettänyt neljässä vuosikymmenessä 9,5 prosenttia elävästä korallipeitteestään.

Kehitys ei kuitenkaan ole kaikkialla samanlaista. Raportissa tarkastelluista kymmenestä merialueesta neljällä elävän korallin määrä on pysynyt pitkällä aikavälillä ennallaan. Yksi niistä on trooppinen itäinen Tyynimeri, johon kuuluu Meksikon ja Keski-Amerikan Tyynenmeren rannikkoalueita.

Tulos on yllättävä, sillä alueen olosuhteet ovat poikkeuksellisen vaativat.

– Koralliriutat kattavat vain hyvin pienen osan maailman meristä, joten lähes kymmenen prosentin menetys on huomattava. Trooppisella itäisellä Tyynellämerellä korallit ovat kuitenkin kestäneet varsin hyvin, Segovia sanoo.

Segovia on yksi uuden maailmanlaajuisen raportin kirjoittajista.

Trooppisen itäisen Tyynenmeren alue kattaa 4,8 miljoonaa neliökilometriä merta, mutta koralliriuttoja alueella on vain 593 neliökilometriä. Se on 0,2 prosenttia maailman koralliriutoista.

Koralliriuttojen merkitys on suuri

Vaikka koralliriutat peittävät alle 0,2 prosenttia valtamerten pohjasta, ne tarjoavat elinympäristön yli neljännekselle merilajeista. Jopa miljardin ihmisen toimeentulo on tavalla tai toisella riippuvainen niistä.

Noin 104 miljoonaa ihmistä asuu alle viiden kilometrin päässä koralliriutasta, ja määrä on kasvanut 46 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä.

Riutat tarjoavat kaloille lisääntymis- ja kasvualueita ja ovat siten elintärkeitä pienimuotoiselle kalastukselle. Niillä on suuri merkitys myös matkailulle. Laajat valliriutat myös suojaavat rannikkoja eroosiolta ja vaimentavat hurrikaanien vaikutuksia.

Siksi koralliriuttojen häviäminen ei ole vain luonnonsuojelukysymys, vaan se voi myös heikentää ruokaturvaa ja aiheuttaa laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

– Jos tuho jatkuu, kalastus vaikeutuu, eroosio lisääntyy ja matkailu vähenee, Guadalajaran yliopiston tutkija Amílcar Cupul sanoo.

Vaikeat olot ovat voineet tehdä koralleista sitkeitä

Trooppisen itäisen Tyynenmeren korallit ovat voineet selviytyä hyvin sen vuoksi, että ne ovat aina eläneet vaikeissa olosuhteissa.

Segovian mukaan alueen korallit altistuvat El Niño -ilmiölle ja suurille veden lämpötilan vaihteluille. Vesi on alueella luontaisesti tavallista happamampaa, ja mereen virtaa runsaasti makeaa vettä. Nämä olosuhteet rajoittavat korallien leviämistä.

Samat tekijät ovat saattaneet auttaa koralleja sopeutumaan muutoksiin.

– Ne ovat tottuneet siihen, että vedet lämpenevät aika ajoin, joten ne ovat historian kuluessa pystyneet kehittämään tiettyjä sopeutumismekanismeja selvitäkseen siitä, Segovia sanoo.

Vaikka maapallo lämpenee, alueen korallit ovat siihen valmistautuneita.

Cupulin mukaan myös alueen maantiede suojaa koralleja. Mannerjalusta on kapea, joten syvät ja viileämmät vedet ulottuvat lähelle rannikkoa ja voivat lieventää merellisten helleaaltojen vaikutuksia. Rannikot ovat monin paikoin vaikeakulkuisia, mikä on rajoittanut rakentamista. Alueelle on perustettu myös luonnonsuojelualueita.

Cupulin mukaan riutat pystyvät toipumaan ilmaston muutoksista paremmin, jos ihmisen toiminta ei aiheuta niille lisäpainetta.

Uusimmat havainnot antavat kuitenkin aihetta huoleen.

Segovian mukaan kaikkein tuoreimmat tiedot eivät ehtineet mukaan maailmanlaajuiseen raporttiin, ja niissä näkyy jo huomattavaa heikkenemistä.

Raportin mukaan El Niño ja ilmaston lämpeneminen ovat nostaneet veden lämpötilaa tasolle, joka uhkaa koralleja.

– Valitettavasti vuosi 2026 ei näytä kovin hyvältä, Cupul sanoo.

Hänen mukaansa poikkeuksellisen korkeat lämpötilat vaikuttavat jo lähes koko alueeseen. Niiden seuraukset näkyvät vasta tulevissa raporteissa, mutta sekä Cupul että Segovia odottavat korallien tilanteen heikkenevän.

Kalastaja lähdössä merelle Los Cóbanosissa. Kestävä kalastus on tarpeen meriekosysteemeihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi ja koralliriuttojen suojelemiseksi. Kuva: IPS/Edgardo Ayala

Karibialla lähes puolet korallipeitteestä on menetetty

Meksikon ja Keski-Amerikan Karibianmeren rannikolla kehitys on ollut hyvin erilaista kuin Tyynenmeren puolella.

Maailmanlaajuisessa raportissa neljällä kymmenestä alueesta havaittiin selvää pitkän aikavälin taantumista. Yksi niistä on Karibia, jossa elävä korallipeite on vähentynyt 43,4 prosenttia.

Raportissa Karibian alueeseen luetaan noin 24 230 neliökilometriä koralliriuttoja. Siihen kuuluvat myös Meksikon ja Keski-Amerikan Karibianmeren rannikkoalueet.

Alueella sijaitsee myös Mesoamerikan valliriutta, joka ulottuu noin tuhannen kilometrin matkan Meksikon rannikolta Belizen ja Guatemalan kautta Hondurasin Islas de la Bahíalle.

Korallien vaaleneminen on aiheuttanut riutalle vakavia vaurioita. Vaaleneminen alkaa, kun koralli joutuu stressitilaan esimerkiksi meriveden lämmetessä. Tällöin koralli menettää kudoksissaan eläviä leviä, joilta se saa suuren osan tarvitsemastaan energiasta. Ilman leviä koralli vaalenee ja voi kuolla.

– On alueita, jotka sinnittelevät, mutta uusimpien raporttien mukaan peite on vähentynyt, Cupul sanoo.

Korallien tulevaisuus ei riipu vain ilmaston lämpenemisestä. Riuttoihin kohdistuvia paineita voidaan vähentää paikallisesti, mikä parantaa korallien mahdollisuuksia selvitä lämpöstressistä.

Cupulin mukaan vaalenemisen aikana on erityisen tärkeää vähentää ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Matkailua voidaan väliaikaisesti rajoittaa ja mereen päätyvien jätteiden ja kemikaalien määrää vähentää. Myös veneilyn aiheuttamaa häiriötä voidaan hillitä.

Samalla riuttojen tilaa pitäisi seurata nykyistä järjestelmällisemmin. Suojelualueilla tarvitaan tehokkaampia toimia ja suojelemattomilla alueilla tiiviimpää yhteistyötä paikallisten kanssa.

Segovia nostaa esiin erityisesti rannikkorakentamisen ja veden laadun. Hänen mukaansa parhaiten ovat säilyneet riutat, joiden ympäristössä rakentamisen paine on vähäisempi ja veden laatu parempi.

– Meidän on lisättävä pitkäaikaista tutkimusta ja seurantaa sekä perustaa suojelualueita, joilla osa riutoista voidaan rauhoittaa tieteellistä tutkimusta varten, Segovia sanoo.

Myös rannikon elinkeinoilla on vastuunsa. Esimerkiksi majoitusalan on huolehdittava jätteistä ja jätevesistä niin, etteivät ne päädy vahingoittamaan koralleja.