Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona virkapuheenvuoron ensi vaalikauden sopeutuskokonaisuudesta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan puheenvuoro on kova muistutus velkajarrupuolueille siitä, että niiden sopima nettosopeutus tarkoittaa joko veronkorotuksia tai menoleikkauksia.
Koskela korostaa, että 8–11 miljardin nettosopeutus yhdessä vaalikaudessa ei ole realistista.
– Kuten valtiovarainministeriö toteaa, sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Eli velkajarrupuolueiden epämääräiset heitot esimerkiksi kehittämisen priorisoinnista eivät kestä päivänvaloa, Koskela sanoo tiedotteessa.
Koskelan arvioi, että valtiovarainministeriön puheenvuorossa on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Ongelmallisena hän nostaa esiin ajatuksen eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen.
– Eläkeikä on nousemassa merkittävästi jo aiemmin tehdyillä päätöksillä, ja sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta sopeutustaakkaa ei tulisi kaataa nuorten harteille. Eläkeiän nosto ei myöskään toisi säästöjä yhden vaalikauden aikana, vaan vasta pidemmällä aikavälillä, Koskela sanoo.
Hän korostaa, että luottamuksen palauttaminen nuorten näkökulmasta olisi nyt erityisen tärkeää. Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut. Koskela ihmettelee, miten valtiovarainministeriö voi esittää lukukausimaksujen laajentamista kotimaisille tutkinto-opiskelijoille.
– Maksuton koulutus on asia, josta vasemmistoliitto ei tingi. On järjetöntä esittää lukukausimaksuja yhä epävarmemmassa maailmassa, joka muuttuu kovaa tahtia. On myös hyvin inhimillistä, että nuorena tekee valintoja, jotka eivät kanna koko elämää. Monen on opiskeltava uusi tutkinto, eikä tähän pidä luoda mitään esteitä uusilla maksuilla, Koskela sanoo.
Positiivisena Koskela näkee, että valtiovarainministeriö listasi koulutusasteen noston talouskasvun edellytyksenä. Sen sijaan ongelmallista on että tavoitteet koulutusasteen nostamisesta ja koulutuksen maksullisuudesta ovat ristiriidassa keskenään.
uutiskirje 
