KU: Miksi olet siinä asemassa, jossa nyt olet keskustan puheenjohtajana?
Antti Kaikkonen: Politiikassa pärjäämiseen tarvitaan kolme ominaisuutta: nostetta, pyrkyä ja sitkoa, ja näitä pitää olla sopivassa suhteessa. Sitten nostetta pitäisi olla enemmän kuin pyrkyä.
Olen kulkenut politiikassa pitkän tien. Aloitin nuorena ja sain vähitellen kannatusta vaaleissa. Olen saanut toimia kansanedustajana, ministerinä ja nyt puolueen puheenjohtajana keskustan kentän luottamuksella.
KU: Mikä on keskustan idea vuonna 2026?
AK: Tasapainoisen Suomen rakentaminen. Ihmisarvo, tasa-arvoinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä. Haluamme, että työnteko ja yrittäminen kannattaa, mutta myös heikompiosaisista pidetään huolta.
Keskusta on puolue, jolla on sydäntä myös yhteiskunnan heikompiosaisille. Lisäksi koko Suomen elinvoima on meille keskeinen: elämisen mahdollisuuksia pitää olla eri puolilla maata.
Katso Antti Kaikkosen haastattelu kokonaisuudessaan alta:
KU: Väestökehitys ja -ennusteet näyttävät synkiltä. Suomen alueet ovat eriytymässä kovaa vauhtia. Miten tasapainoinen Suomi rakentuu, jos väestökehitys ei tue sitä?
AK: Ennusteet eivät ole luonnonlakeja. Politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, onko alueilla työtä, palveluita ja elämisen mahdollisuuksia.
Viime vuosina valtionhallintoa on keskitetty, ja hyvinvointialueet on jätetty oman onnensa nojaan. Se on myöskin johtanut palveluiden keskittymiseen.
Hyvinvointialueiden eriytyminen on vakava ongelma tällä hetkellä, ja sen takia tätä rahoituslakia pitäisi korjata, jotta siellä hyvinvointialueiden päättäjillä olisi edes säälliset mahdollisuudet turvata ihmisille tärkeitä palveluja riittävän lähellä ihmistä.
Ja tässähän keskusta on tänä syksynä tehnyt vallankumouksellisen ehdotuksen lähimallista, jossa valtion hallintoa aika laajasti hajautettaisiin maakuntiin ja alueille ja samalla kevennetään sitä.
KU: Moni sanoo, että tämä keskustan vallankumouksellinen ehdotus on vanhan maakuntamallinne uudelleen lämmittelyä.
AK: Eipä maakuntamallia ole koskaan toteutettukaan. Uusi lähimalli on siitä virtaviivaisempi ja hallinnoltaan kevyempi versio. Sinänsä se on sukua kyllä sille kotikunta-maakuntamallille, jota 2010-luvulla pidimme esillä.
Tavoitteena on hajauttaa valtionhallintoa, keventää organisaatioita ja siirtää päätöksentekoa lähemmäs ihmisiä ja työpaikkoja.
KU: Keskusta vastustaa veronkorotuksia, velkaantumista ja palveluiden leikkauksia. Kaikkia näitä ei voi toteuttaa. Miten ratkaiset trilemman?
AK: Valtion rahat ovat vähissä. Kun Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus näyttää selvästi epäonnistuvan omissa talous- ja työllisyystavoitteissaan, jää seuraavalle hallitukselle iso urakka tasapainottaa valtion taloutta. Ainakaan meidän käsityksen mukaan tällainen velkaantumistahti ei voi jatkua. Ja sen takia joudumme tekemään erilaisia säästö ja varmasti myös veroratkaisuja tulevalla vaalikaudella.
Vasemmiston veronkorotuslinja hyydyttäisi yrittämistä, kokoomuksen ja perussuomalaisten leikkauslinja taas olisi liian kylmää kyytiä hyvinvointiyhteiskunnalle. Rakennamme vaihtoehtoa, joka turvaa kasvun ja työpaikkojen syntymisen.
Me rakennamme vaihtoehtoamme sellaiselta pohjalta, jossa kaksi kolmasosaa on menosopeutusta ja yksi kolmasosa verosopeutusta.
KU: Onko lähipalveluiden turvaaminen realistista, jos sopeutustarve on 8–11 miljardia?
AK: Se on edelleen meille tärkeä tavoite. Palveluiden keskittäminen ei ole aina paras ratkaisu. Suuret koulut ja pitkät matkat palveluihin aiheuttavat ongelmia, jotka näkyvät myöhemmin kustannuksina. Rahoitusjärjestelmiä pitää uudistaa niin, että lähipalveluiden arvo huomioidaan.
KU: Kysyn vielä kerran. On siis mahdollista tehdä julkisia investointeja, pitää huolta lähipalveluista ja sovittaa kaikki edessä olevaan sopeutukseen?
AK: Tällaista vaihtoehtoa me parhaan mukaan koitamme rakentaa, mutta eihän se helppo yhtälö ole meillekään. Se on tietysti selvä asia.
Tämä meidän lähimallimme eli julkishallinnon laaja uudistaminen voisi tuottaa ehkä puolen miljardin euron euron säästöt, kun siinä yhteydessä kevennetään hallintoa.
Julkisella sektorilla eläköityy 100 000 ihmistä seuraavien viiden vuoden aikana. Tekoäly voi korvata osan työtehtävistä – ei kaikkia, eikä pidäkään – mutta fiksusti käytettynä se voi tuoda säästöjä. Tarvitaan myös täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, jotta ihmiset pysyvät tässä työelämän murroksessa mukana.
KU: Keskusta on suhtautunut kriittisesti kuntaliitoksiin. Onko linja edelleen jyrkkä ei?
AK: Ei. Me vastustamme ylhäältä saneltuja kuntaliitoksia. Kuntien määrä tulee vähenemään, mutta päätösten pitää syntyä paikallisesti. Porkkanarahat kuntaliitoksille olisivat järkevä kannuste. Keskustan johdolla on tehty kymmeniä liitoksia. Ei meillä ole periaatteellista vastustusta.
Keskusta ei ole mitään yksittäistä puoluetta rajannut hallitusyhteistyön ulkopuolelle.
KU: Olitte viime vaalikaudella mukana ensin Antti Rinteen ja sitten Sanna Marinin johtamassa hallituksessa. Vasemmistolaisten mukaan keskusta sai hallituksessa kaiken läpi. Miksi keskustalle jäi siitä niin vahva kielteinen kokemus?
AK: Meidän tulkintamme mukaan ihan näin se ei mennyt. Hallitusohjelmaneuvotteluissa saimme paljon tavoitteita läpi, mutta liian usein käytännön hallituspolitiikassa jäimme yksi vastaan neljä -asetelmaan.
Olisimme toivoneet esimerkiksi hieman tiukempaa talouslinjaa. Moni keskustalainen traumatisoitui siitä pohjasta, eikä vastaava kokoonpano ole nyt pöydällä.
Sinänsä keskusta ei ole mitään yksittäistä puoluetta rajannut hallitusyhteistyön ulkopuolelle. Jos lähdemme seuraavaan hallitukseen, tarvitaan tietysti ensin selkeä vaalivoitto. Sitten tarvitaan mielestämme järkevä kokoonpano, johon uskomme, että tällä homma voi hoitua neljä vuotta ja tottakai ohjelma, johon myöskin voimme uskoa.
KU: Loppuun kaksiosainen kysymys: mikä on se selkeä vaalivoitto, ja milloin voit sanoa onnistuneesi keskustan puheenjohtajana?
AK: Emme ole määritelleet selkeää vaalivoittoa, mutta kun vaali-iltana numerot lävähtävät tauluun, naamasta kyllä näkee onko se selkeä vaalivoitto vai jotain muuta. Viime vuoden alue- ja kuntavaalit olivat minulle ensimmäiset keskustan puheenjohtajana, ja saavutimme niissä selkeän vaalivoiton. Se oli totta kai yksi iso onnistumisen hetki.
Eduskuntavaalit ovat tärkeä mittari. Lisäksi halusin palauttaa keskustan itseluottamuksen kahden raskaan vaalitappion jälkeen. Nyt puolueessa on hyvä tekemisen meininki – porukka ei enää kävele kallella kypärin.
uutiskirje 
