Edellisissä, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti ainoan kansanedustajanpaikkansa Satakunnan vaalipiirissä. Puolue sai 9 903 ääntä ja 8,3 prosentin kannatuksen. Eduskuntapaikka jäi noin 200 äänen päähän.
Kyse ei vasemmistoliiton kohdalla ollut siis romahduksesta. Ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto lähtee Satakunnassa jahtaamaan menetettyä paikkaa takaisin.
Putoamisvyöhykkeeltä alas, ja takaisin ylös
Vuonna 2023 puolue menetti paikkoja sellaisissa vaalipiireissä, joissa se oli niin sanotulla putoamisvyöhykkeellä. Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa vasemmistoliiton edustaja oli edellisvaaleissa viimeinen tai toiseksi viimeinen läpimenijä. Pienikin notkahdus kannatuksessa vei paikan.
Seuraavissa vaaleissa vaalimatematiikka voi kääntyä vasemmistoliiton eduksi, eli maltillinenkin nousu kannatuksessa voi tuoda paikkoja eduskuntaan.
Valtakunnallinen tilanne antaa toivoa. Vasemmistoliiton kannatus on nousussa: vuoden 2023 eduskuntavaalien 7,1 prosentista on noustu gallup-mittauksissa yli kymmeneen prosenttiin. Kesällä julkaistujen viimeisimpien mittausten mukaan puolueen kannatus olisi jo tukevasti yli 11 prosentissa.
Tässä vaiheessa on kirjoitettava analyysijuttujen perinteinen klausuuli: jokaisessa vaalipiirissä käydään oma vaalinsa, eikä puolueiden valtakunnallinen kannatus siirry vaalipiireihin sellaisenaan. Samaan hengenvetoon on todettava, että Satakunnassa vasemmistoliiton paikallinen kannatus on ollut jo vuosikymmeniä valtakunnallista kannatusta korkeampi.
Silti on sanottava, että Satakunnan ero muuhun Suomeen on kaventunut vaali vaalilta.
Kuntavaaleissa 2025 vasemmistoliiton valtakunnallinen kannatus oli 9,3 prosenttia, ja Satakunnassa 10,2 prosenttia. Kerroin oli 1,09. Jos siis oletetaan vasemmistoliiton kannatuksen olevan vaalipäivänä 10 prosenttia, olisi se Satakunnassa 10,9 prosenttia. Muuttujia on monia, mutta kannatuksen pitäisi riittää yhteen kansanedustajan paikkaan vaalipiirissä.
Vuoden 2024 eurovaalit ja Li Anderssonin uskomaton henkilökohtainen suosio antavat lisämaustetta ennusteisiin. Toisin kuin useimmissa vaalipiireissä, Satakunnassa vasemmistoliiton äänimäärä eurovaaleissa ei ollut puolueelle uusi ennätys, vaan vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Satakunnasta enemmän ääniä.
Li-ilmiö ei siis tuonut Satakuntaan samaa uusien äänestäjien aaltoa kuin muilla seuduilla. Silti vasemmistoliiton eurovaalien 2024 äänimäärä olisi riittänyt paikkaan, jos se olisi sijoitettu 2023 eduskuntavaalien asetelmaan. Potentiaali on siis olemassa, ja vaalivoitossa kyse on enemmän kannattajien aktivoinnista kuin uusien houkuttelemisessa.
Nakkilan Pavarotin paluu
Ensimmäinen vasemmistoliiton avaintekijä on ex-kansanedustaja Jari Myllykosken paluu ehdokkaaksi. Vuonna 2019 Myllykoski keräsi 4 001 ääntä, mikä oli 32 prosenttia kaikista vasemmistoliiton äänistä Satakunnassa. Hänen jättäytymisensä pois eduskunnasta vuonna 2023 oli yksi keskeinen syy paikan menetykseen.
Nyt ”Nakkilan Pavarottina” tunnettu Myllykoski on palannut, ja vuoden 2025 kuntavaalitulos osoittaa hänen henkilökohtaisen kannatuksensa olevan tallella. Nakkilassa vasemmistoliitto sai 19,6 prosentin kannatuksen, ja Myllykoski oli puolueen ääniharava.
Yksi Myllykoski ei kesää tee, eikä kovinkaan laulu- ja ravimies voi ratkaista vaaleja yksin. Nähtäväksi jää sekin, kuinka paljon Jari Myllykosken kannatuksesta tarttuu uudelleen, sillä Myllykoski on ollut sivussa valtakunnanpolitiikasta neljän vuoden ajan.
Satakunnassa luotto vanhaan sotaratsuun on kuitenkin vahvaa. Myllykoskella on etenkin maakunnan eteläosissa vakiintunut kannattajakunta, jonka liikkeelle saaminen on koko puolueen listan menestyksen ytimessä.
Porilaisten esiinmarssi
Toinen avaintekijä Satakunnassa on Pori. Vuonna 2023 yli puolet Satakunnan vasemmiston äänistä tuli Porista, vaikka kaupungissa asuu alle 40 prosenttia vaalipiirin väestöstä. Vasemmistoliiton on siis onnistuttava voittamaan keväällä 2027 erityisesti Porissa.
Porilainen Raisa Ranta, joka oli 2023 vasemmistoliiton listan ykkönen, ei ole vielä ainakaan toistaiseksi ilmoittautunut ehdolle. Ranta sai yli kaksi kolmasosaa äänistään Porista. Vaikka Ranta ei asettuisikaan ehdolle, ei hänen poisjääntinsä sinänsä ole kohtalokasta, sillä vasemmistoliitolla on Porista tarjolla muitakin vahvoja ehdokkaita.
Vasemmistoliitto on jo asettanut ehdolle porilaiset Jaakko Jäntin ja Mona Kosken, jotka kumpikin menestyivät alue- ja kuntavaaleissa. Lisää ehdokkaita on määrä julkistaa loppuvuodesta. On kuitenkin pantava merkille, että jos vasemmistoliiton kannatus Porissa heikkenee, syö se vasemmistoliiton tuloksesta enemmän kuin mitä Myllykosken kannatus muualla maakunnassa pystyy kuittaamaan.
Vielä yksi varteenotettava vasemmistoehdokas on vasemmisto-opiskelijoiden entinen puheenjohtaja Nea Hakala, joka pääsi ensiyrittämällä Harjavallan valtuustoon ja Satakunnan aluevaltuustoon viime vuonna.
Nukkuvat hereille
Kolmas avain vasemmistoliiton vaalivoittoon on äänestämättömien kansalaisten eli ”nukkuvien puolueen” aktivoiminen. Vasemmistoliiton kannattajakunnassa on paljon ryhmiä, joissa äänestysprosentti on heikko: nuoret, opiskelijat, pienituloiset palkansaajat ja työttömät. Satakunnassa teollisuuden rakennemuutos koskettaa juuri näitä ryhmiä, eli maakunnassa äänestämättömistä saatava potentiaali on todennäköisesti keskimääräistä suurempi.
Suomen Kuvalehti arvioi keväällä 2025, että noin 50 000 viime kerralla äänestämättä jättänyttä äänestäisi nyt vasemmistoliittoa. Jos edes pieni osa heistä aktivoituu Satakunnassa, ylittyy yhteen kansanedustajanpaikkaan vaadittava kynnys turvallisesti.
Lisäksi: Persujen alamäki
Neljäs Satakunnan poliittista pakkaa sekoittava ilmiö on perussuomalaisten romahdus. Perussuomalaiset oli vuoden 2023 vaaleissa Satakunnan suurin puolue lähes 27 prosentin kannatuksella ja kolmella paikalla. Sen jäljeen persut ovatkin hävinneet jokaiset vaalit Satakunnassa sen jälkeen – ja vieläpä reilusti. Eurovaaleissa 2024 perussuomalaisten kannatus Satakunnassa oli enää 9,1 prosenttia ja kuntavaaleissa 2025 se oli 9,6 prosenttia.
Perussuomalaiset ovat tunnetusti parhaimmillaan eduskuntavaaleissa, eikä muiden vaalien tuloksista voi persujen kohdalla päätellä paljoakaan. Satakunnasta kuitenkin kerrotaan, että maakunnassa ollaan poikkeuksellisen tyytymättömiä perussuomalaisten hallituspolitiikkaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) leikkaajahallituksessa. Asetelmia sekoittaa myös perussuomalaisten ääniharava Laura Huhtasaaren jättäytyminen kevään vaaleista pois.
Vaikka perussuomalaiset eivät Satakunnassa romahtaisikaan, vaan menettäisivät vain yhden paikan, kilpailisivat vapautuvasta paikasta realistisesti SDP, keskusta ja vasemmistoliitto. Tämä kolmikamppailu on vasemmistoliiton pystyttävä voittamaan.
Jos vasemmistoliitto onnistuu tässä jutussa kuvatuissa neljässä haasteessa Satakunnassa, on vuonna 2023 menetetyn eduskuntapaikan voittaminen todennäköistä. Se ei kuitenkaan ole automaattista, sillä jokaisissa vaaleissa tulee aina yllätyksiä.
Juttua on muokattu 1.10.2026: Poistettu ingressistä teksti ”kun vaaleihin on aikaa kahdeksan kuukautta”. Juttu on julkaistu ensi kerran KU:n 19.8.2026 ilmestyneessä numerossa. Tuolloin vaaleihin oli kahdeksan kuukautta.
uutiskirje 
