Paavo Arhinmäen ehdokkuus eduskuntavaaleissa petaa vasemmistoliitolle erinomaiset menestysmahdollisuudet Helsingissä. Pitkäaikainen kansanedustaja (2007–2021), puolueen entinen puheenjohtaja ja nykyinen Helsingin apulaispormestari ilmoitti viikonloppuna Ilta-Sanomien haastattelussa olevansa valmis asettumaan ehdolle.
Kuten Ilta-Sanomat kirjoitti, Arhinmäkeä oli ehditty maanitella ehdokkaaksi pitemmän aikaa. Moni piti ehdokkuutta varmana, mutta ennen viikonloppua piti aina lisätä loppuun mutta. Nyt ei enää tarvitse.
Vasemmistoliitto marssittaa Helsinkiin todella kovan listan, jota vetää puolueen puheenjohtaja Minja Koskela. Koskela sai viime eduskuntavaaleissa yli 10 000 ääntä. Koskelan lisäksi ehdolla ovat molemmat istuvat kansanedustaja eli Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo, jotka hakevat kolmatta kauttaan. Vaaleissa molempien kannatus on ollut erittäin vakaata.
Nyt mukaan hyppää jälleen Arhinmäki, joka osoitti viime kuntavaaleissa, että kannatusta löytyy edelleen. Arhinmäki nosti äänimääräänsä ja oli selvällä erolla vasemmistoliiton listalla toinen.
Arhinmäki on Helsingin apulaispormestarina löytänyt uuden nosteen, jota ainakin vihreistä on seurattu hieman happamasti. Ennen vuoden 2025 kuntavaaleja kuului muista puolueista puhetta, kuinka Paavon bileet pitää lopettaa. Tällä viitattiin hänen työhönsä Helsingin kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulaispormestarina.
Voitosta toiseen
Helsingissä vasemmistoliitto on kulkenut vaalivoitosta toiseen. Jopa katastrofaalisissa eduskuntavaaleissa 2023 vasemmistoliitto onnistui kasvattamaan kannatustaan Helsingissä.
Nyt puolueen valtakunnallinen kannatus on noussut yhdentoista prosentin paikkeille. Se lupaa myös kovaa kannatusnousua Helsinkiin.
Kuten Ilta-Sanomat kirjoitti, demareissa ja vihreissä vasemmistoliiton listaa katsotaan pelonsekaisin tuntein. Eikä ihme, Arhinmäen ehdokkuus tarkoittaa, että vasemmistoliitolla on erinomaiset mahdollisuudet voittaa ainakin yksi lisäpaikka eduskuntavaaleissa. Oikeastaan pitäisi kirjoittaa, että vasemmistoliiton pitää voittaa vähintään yksi paikka.
Helsingissä vasemmistoliitolla on nimittäin vielä aiemmin mainittujen poliitikkojen lisäksi listalla monta muuta kovaa ehdokasta. Alma Tuuva ja Natalia Kallio tekivät kuntavaaleissa todella kovat tulokset ensikertalaisiksi. Molemmat saivat ääniä noin 2 500. Heti heidän perässään tuli vielä Mia Haglund, joka on niin ikään ehdolla.
Tästä Arhinmäki on puhunut useampaan otteeseen KU:n haastatteluissa. Vasemmistoliitolla on Helsingissä tilanne, jossa listalla on niin sanotusti pitkä häntä. Moni ehdokas kerää hyviä äänimääriä, mikä nostaa listan äänimäärää reilusti.
Kilpailijoiden tilanne
Vasemmistoliitolla on myös toinen etu puolellaan, kun vihreiden kaksi kärkiehdokasta – Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo – viime vaaleista jättää vaalit väliin. Kuntavaaleissa 2025 vasemmistoliitto hengitti jo vihreiden niskaan, kun vihreät saivat 17,9 ja vasemmistoliitto 17 prosenttia äänistä.
Keväällä 2023 SDP:ta nostatti myös Helsingissä silloinen puheenjohtaja Sanna Marin. Miten oikealle kaartanut SDP maistuu helsinkiläisille?
Vasemmistoliitto sai Helsingissä kolmannen kansanedustajan 2019, keväällä 2027 tavoitteena tulee olla vähintään yksi lisäpaikka. Kahden lisäpaikan eli viiden kansanedustajan saaminen vaatisi todella kovaa kannatusnousua, mutta on sitä ihmeellisempääkin sattunut. Kuka muistaa vielä eurovaalit 2024?
uutiskirje 
