SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että Suomen tulevaisuutta synkistetään kahdella harhaanjohtavalla väitteellä. Ne ovat hänen mukaansa se, että työikäiset loppuvat, ja se, että verotus on jo tapissa. Lainà käsittelee aihetta perjantaina julkaisemassaan blogikirjoituksessa.
”Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun huoltosuhdetta ja kokonaisveroastetta tarkastellaan vertailukelpoisilla mittareilla. Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta, eikä kokonaisveroaste ole kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea, kun eläkejärjestelmien erot otetaan huomioon. Suomen keskeinen tulevaisuuden kysymys ei siksi ole työikäisten määrä vaan se, kuinka suuren osan kansantalouden tuloista olemme valmiita käyttämään yhteisiin palveluihin”, Lainà kirjoittaa.
Blogikirjoitus perustuu Lainàn artikkeliin tuoreessa teoksessa Liberaalina Suomessa (Atrain & Nord, 2026).
Väestöllinen huoltosuhde ei ole pitkällä aikavälillä romahtamassa. Päinvastoin, suurimmat väestörakenteeseen liittyvät haasteet ovat pitkälti jo käsillä tai jäämässä taakse.
Lainà kritisoi näkemystä, jonka mukaan väestön ikääntyminen johtaisi väistämättä hyvinvointivaltion rahoituskriisiin. Hänen mukaansa taustalla on vanhakantainen tapa tarkastella tavallisesti 15–64-vuotiaat, mutta jo nyt alin vanhuuseläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen. Vuoteen 2075 mennessä sen ennakoidaan nousevan 69 vuoteen.
”Kun huoltosuhde lasketaan tavalla, joka huomioi eläkeiän nousun, kuva muuttuu olennaisesti”, Lainà kirjoittaa. Kun vuonna 2018 sataa työikäistä kohti oli 84 huollettavaa, vuoteen 2025 mennessä määrä oli laskenut jo 80:een, ja kehitys on jatkumassa myönteisenä myös tulevina vuosikymmeninä: ”Vuonna 2050 eläkeiällä korjatun huoltosuhteen ennakoidaan olevan noin 68, mikä vastaa pitkälti viime vuosisadan loppupuolen alhaista tasoa. Vielä vuonna 2075 huoltosuhde olisi ennusteiden mukaan 72, siis edelleen nykyistä selvästi parempi ja aivan sama kuin vuonna 1972.”
Juuri nyt eletään vaihetta, jossa suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja työikäiset kantavat poikkeuksellisen suurta vastuuta. Mutta tämä vaihe on väliaikainen.
”Toisin sanoen väestöllinen huoltosuhde ei ole pitkällä aikavälillä romahtamassa. Päinvastoin, suurimmat väestörakenteeseen liittyvät haasteet ovat pitkälti jo käsillä tai jäämässä taakse”, Lainà kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa myös. että kokonaisveroaste on Suomessa alhainen, kun huomioidaan eläkejärjestelmät. Vaikka lakisääteiset työeläkkeet ovat Suomessa osa kokonaisveroastetta, ne jätetään usein laskelmissa huomiotta, koska verrokkimaiden eläkejärjestelmät on rakennettu toiseen tapaan.
Lainàn laskelmassa Suomen kokonaisveroaste työmarkkinaeläkkeet huomioiden oli vain 41,9 prosenttia vuonna 2020, kun esimerkiksi Tanska (54,5 prosenttia), Ranska (49,8) ja Ruotsi (46,8) ohittivat Suomen.
”Suomen vertailukelpoisempi kokonaisveroaste ei ole kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea, vaan pikemminkin monia verrokkimaita matalampi. Ei olekaan ihme, että julkisten palveluiden rahoitus on haasteiden edessä, kun Suomen kokonaisveroaste on ollut vieläpä laskevalla uralla”, hän kirjoittaa.
Lainà on laskenut, että vuosituhannen alusta vuoteen 2030 mennessä ennustettu neljän prosenttiyksikön pudotus kokonaisveroasteessa vastaa noin 13:a miljardia euroa, mikä on samaa kokoluokkaa kuin lähivuosille ennustettu julkisen talouden alijäämä.
”Jos kokonaisveroaste olisi pysynyt vuosituhannen vaihteen tasolla, koko julkinen alijäämä olisi jo pyyhkäisty pois”, hän huomauttaa.
uutiskirje 
