Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen esitys EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta etenee tänään tiistaina eduskunnan lähetekeskusteluun.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan esitys sisältää työntekijöiden kannalta tärkeitä parannuksia, mutta jää useissa keskeisissä kohdissa direktiivin vaatimuksia heikommaksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Samanarvoinen työ on kysymysmerkki
SAK huomauttaa, esityksestä puuttuu selkeä määritelmä samanarvoisesta työstä. Ilman sitä perusteettomia palkkaeroja on vaikea osoittaa, sillä eri tehtäviä ei pystytä vertaamaan keskenään. Myös työn vertailussa käytettävät kriteerit ovat SAK:n mielestä liian väljiä, eikä esitys sisällä direktiivin edellyttämiä sukupuolineutraaleja tehtävänimikkeitä.
Lisäksi palkkasyrjinnän osoittamiseen tarvittavat keinot ja seuraamukset työnantajavelvoitteiden rikkomisesta jäävät SAK:n mukaan puutteellisiksi.
– Palkka-avoimuuden tavoitteena on kitkeä perusteettomia palkkaeroja ja vahvistaa samapalkkaisuutta. Hallituksen esitys sisältää askelia oikeaan suuntaan, mutta nykyisessä muodossaan se ei riittävästi turvaa työntekijöiden oikeuksia eikä täytä direktiivin henkeä, työehdot-osaston johtaja Heli Puura toteaa SAK:n tiedotteessa.
Hallituksen esitys tuo myös parannuksia. Jatkossa työnantajien on kerrottava palkkojen määräytymisen perusteista nykyistä avoimemmin, ja työntekijöillä on oikeus saada tietää oma palkkatasonsa sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkat sukupuolittain eriteltynä.
Työnhakijat saisivat tiedon tehtävän palkasta tai palkkahaarukasta jo ennen palkkaneuvotteluja, eikä työnantaja saisi enää kysyä hakijan aiempaa palkkaa. Vähintään sadan työntekijän yrityksille tulisi lisäksi velvollisuus raportoida sukupuolten välisistä palkkaeroista ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimiin.
Taas yksi esimerkki riman alta menemisestä
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo KU:lle, että hallitus on jo hallitusohjelmassaan linjannut toimeenpanevansa kaikki EU-direktiivit minimitasolla.
– Mitään ei tehdä ainakaan niiden yli, ja siitä hallitus on pitänyt tosi johdonmukaisesti kiinni. Mutta sen sijaan riman alittaminen on kyllä onnistunut tosi monessa asiassa. Ja tämä on taas yksi esimerkki siitä riman alta menemisestä, Syvärinen sanoo.
Syvärisen mukaan direktiivi voisi puuttua erityisesti saman työpaikan ja saman alan sisällä oleviin palkkaeroihin, eli juuri niihin kohtiin, jotka hallituksen esityksestä nyt puuttuvat.
– Olennaista on se, että kun tehdään samaa ja samanarvoista työtä, niin siitä maksettaisiin samalla tavalla. Se mahdollisuus, että pystyttäisiin vertailemaan samanarvoisia töitä ja korjaamaan vaativampien töiden palkkoja ylöspäin, jätetään tässä todellakin käyttämättä, Syvärinen sanoo.
"On vaan hyvä bisnes maksaa naisille vähemmän."
Eurooppalaisen ay-kattojärjestö ETUCin naiskomitean varapuheenjohtajana toimiva Syvärinen muistuttaa, että Suomessa on edelleen länsimaiden segregoituneimmat työmarkkinat: naisten ja miesten alat ovat hyvin selvästi eriytyneet toisistaan, ja perusteettomista palkkaeroista kärsivät etenkin naiset.
– On vaan hyvä bisnes maksaa naisille vähemmän. Ja se jää katveeseen piilottelemalla palkkoja, Syvärinen sanoo.
SAK:n mielestä eduskunnan tulisikin korjata palkka-avoimuusesitystä niin, että laki aidosti ehkäisee palkkasyrjintää ja parantaa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa.
Palkkaerojen taustalla vaikuttaa myös laajempi tulokehityksen eriytyminen sukupolvien välillä. Toisen palkansaajajärjestön eli STTK:n tiistaina julkaiseman ostovoimakatsauksen mukaan alle 35-vuotiaiden tulot eivät ole vieläkään palautuneet finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, vaikka vanhempien ikäluokkien tulot ovat kasvaneet merkittävästi.
STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviön mukaan erityisen huolestuttava on nuorten miesten tilanne, joiden vuositulot ovat noin 2 500 euroa pienemmät kuin ennen COVID-19 -pandemiaa. Naisvaltaisen sotealan palkkaneuvottelut sen sijaan ovat nostaneet saman ikäluokan naisten tuloja.
STTK:n katsauksen mukaan nuorten ikäluokkien sisäiset tuloerot ovat kasvaneet erityisesti 2020-luvulla.
uutiskirje 
