Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, mutta alueen haasteena on terveellisen ruoan korkea hinta.
Vuonna 2025 nälästä kärsi 4,8 prosenttia alueen väestöstä. Se on vähemmän kuin koskaan ennen.
Myös kohtalainen tai vakava ruokaturvattomuus väheni 22,9 prosenttiin. Se kattaa ihmiset, jotka joutuvat jättämään aterioita väliin, syömään tavallista vähemmän tai elämään jatkuvassa epävarmuudessa siitä, saavatko he riittävästi ruokaa.
Sosiaaliturva ja maatalouden investoinnit näkyvät tuloksissa
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan myönteisen kehityksen taustalla ovat pitkäjänteiset investoinnit maatalouden tuottavuuteen sekä sosiaaliturvaan. Erityisesti kouluruokailu, tuet pienituloisille ja maatalouden kehittäminen ovat vahvistaneet ruokaturvaa.
Brasilia, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Guyana ja Uruguay ovat onnistuneet painamaan nälän alle 2,5 prosenttiin. Bolivia, Kolumbia, Peru ja Panama ovat puolittaneet nälkäisten osuuden parinkymmenen vuoden aikana.
YK:n raportin mukaan nälkä vähenee tehokkaimmin, jos maatalous-, talous- ja sosiaalipolitiikka tukevat toisiaan. Sosiaaliturva ylläpitää ostovoimaa, investoinnit maatalouteen lisäävät tuotantoa ja maaseudun infrastruktuuri helpottaa viljelijöiden pääsyä markkinoille.
Vaikka alueen ruoantuotanto on kehittynyt, ketju pellolta ruokapöytään kaipaa vielä parannuksia. Huonokuntoiset tiet, puutteelliset kylmäketjut, riittämätön varastointi, epäluotettava sähkönsaanti ja tehottomat kuljetus- ja tukkumarkkinat nostavat erityisesti hedelmien ja vihannesten hintoja ennen kuin ne päätyvät kuluttajille.
Haitin tilanne on katastrofaalinen
Nälkä ei vähene koko alueella. Karibialla nälkä lisääntyi vuonna 2025 ja koskettaa nyt 16,6:ta prosenttia väestöstä. Samalla kohtalainen tai vakava ruokaturvattomuus nousi 52 prosenttiin.
Vakavin tilanne on Haitissa, jossa nälkäisten osuus kasvoi 51,4 prosenttiin. Yli puolet väestöstä kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta, ja Haiti on ainoa maa koko Amerikan mantereella, jossa väestö kokee katastrofaalista nälkää. Aseellinen väkivalta, heikko hallinto, talousromahdus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat romuttaneet vuosien kehityksen.
Vuoden 2026 Lähi-idän kriisin vaikutukset näkyvät alueella epätasaisesti. Öljyä vievät maat voivat hyötyä energian hinnan noususta, mutta monet Keski-Amerikan ja Karibian valtiot ovat riippuvaisia tuontipolttoaineista. Niille energian, lannoitteiden, kuljetusten ja elintarviketuonnin kallistuminen merkitsee uusia paineita.
Terveellinen ruoka maailman kalleinta
Vaikka nälkä vähenee, terveellinen ruokavalio on miljoonien saavuttamattomissa, sillä sen hinta on Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla korkeampi kuin missään muualla maailmassa. Vaikka yhä harvempi kärsii suoranaisesta nälästä, kallis ruoka ylläpitää aliravitsemusta, lihavuutta ja muita terveysongelmia.
Viime vuonna Latinalaisen Amerikan asukkailla meni päivittäin ruokaan rahaa noin 4,30 euroa henkilöä kohden. Karibialla hinta nousi noin 5,30 euroon, kun Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vastaava kustannus oli noin 3,20 euroa.
Terveelliseen ruokavalioon ei pääse osallisiksi 25,7 prosenttia väestöstä. Afrikassa vastaava osuus on 66,1 prosenttia. Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin valtavat. Haitissa lähes yhdeksällä ihmisellä kymmenestä ei ole varaa ravitsemussuositukset täyttävään ruokavalioon.
uutiskirje 
