Painen kunnassa Santiagon eteläpuolella 70 mosaiikkilaattaa muistuttaa 70 ihmisestä, jotka katosivat vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Yksi heistä oli 21-vuotias Luis Alberto Gaete.
– Isäni viljeli maata ja piti kitaran soittamisesta. Hän ei osallistunut politiikkaan, kuten eivät monet muutkaan Painessa kadonneet, kertoo hänen tyttärensä Amparo Gaete.
Amparo ei koskaan tavannut isäänsä, sillä tytär syntyi 24 päivää katoamisen jälkeen.
Perhe sai tiedon Luis Alberto Gaeten kohtalosta vasta 35 vuotta myöhemmin, kun heille luovutettiin miehen hammas. Sitä ennen viranomaiset olivat luovuttaneet heille väärän vainajan jäännökset, jotka perhe hautasi ja joiden äärellä se suri yli vuosikymmenen ajan.
Nykyisin Amparo Gaete johtaa Corporación Memorial Paine -järjestöä, joka ylläpitää muistopaikkaa.
– Oikeus ei ole vieläkään toteutunut isäni kohdalla. Nyt pelkäämme myös muistopaikkojen tulevaisuutta.
Muisti pyyhkiytyy pois
Muistopaikkojen rahoituksen leikkaaminen on yksi niistä toimista, joita maaliskuussa valtaan noussut oikeistopopulistinen presidentti, Pinochetia avoimesti ihaileva José Antonio Kast, on lähtenyt toteuttamaan.
Hallitus on lisäksi lakkauttanut oikeusministeriön ihmisoikeusohjelman, joka selvitti ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, ajoi syytteitä ja osallistui noin tuhannen Pinochetin hallinnon aikana kadonneiden etsintään.
Chilen yliopiston ihmisoikeuskoordinaattorin Claudio Nashin mukaan kyseessä ei ole yksittäiset päätökset vaan tietoinen strategia.
– Demokratiaan palaamisen jälkeen Chile sitoutui selvittämään rikokset ja varmistamaan, etteivät ne toistu. Nyt se irtautuu näistä velvoitteista, Nash sanoo.
Villa Grimaldi oli Pinochetin salaisen poliisin Dinan pidätys- ja kidutuskeskus. Vuonna 1994 siitä tehtiin muistopaikka, jossa nykyään käy vuosittain noin 25 000 vierailijaa. Puiston johtaja Cristian Castillo sanoo muistopaikkojen olevan taloudellisesti erittäin haavoittuvia.
– Yli tuhannesta Chilen tunnistetusta muistopaikasta 70 on suojeltu kansallisina muistomerkkeinä. Vain kuusi saa valtion rahoitusta, Castillo kertoo.
Hänen mukaansa muistopaikkoja ei tarvitse sulkea poliittisella päätöksellä.
– Riittää, että ne tukahdutetaan taloudellisesti. Silloin ne sulkeutuvat yksi kerrallaan.
Oikeus etenee, mutta hitaasti
Ihmisoikeusasianajaja Nelson Caucotoa hallituksen linjaus ei yllätä.
– Presidentti kannattaa Pinochetia, ja hallitus suhtautuu ihmisoikeuskysymyksiin torjuvasti.
Hänen mukaansa Chilellä on edelleen hirvittävä maksamaton velka.
– Yli tuhat ihmistä katosi Pinochetin diktatuurin aikana, eikä heidän kohtaloaan ole vieläkään selvitetty. Se on avoin ja tuskallinen haava.
Caucoto kuvailee Chilen nykyistä ihmisoikeustilannetta hauraaksi. Ainoan rohkaisun antavat tuomioistuimet, jotka jatkavat diktatuurin aikaisten rikosten käsittelyä. Korkein oikeus antoi vuonna 2023 yhteensä 95 langettavaa tuomiota diktatuurin aikaisista rikoksista, vuonna 2024 niitä annettiin 75 ja vuonna 2025 yhteensä 65.
Caucoto moittii Chilen konservatiivista mediaa, joka sivuuttaa oikeudenkäynnit, minkä vuoksi ne jäävät tuntemattomiksi etenkin nuorille.
– Monet eivät tiedä, että oikeutta käydään yhä. Viimeksi heinäkuussa annettiin tuomio vuonna 1973 tehdystä rikoksesta, jossa kaksi nuorta surmattiin.
Caucoto arvostelee myös hallituksen päätöstä vetää valmistelusta kolmas kansallinen ihmisoikeussuunnitelma, joka laadittiin yhdessä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa.
– Suunnitelma edistäisi yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, historiallista muistia ja siirtymävaiheen oikeudenmukaisuutta. Hallitus veti sen pois tehdäkseen siihen muutoksia. Emme tiedä, millaisia muutoksia.
Hallitus on myös ilmoittanut, ettei se edistä muistopaikan perustamista entiseen saksalaiseen Colonia Dignidad -siirtokuntaan, jossa kidutettiin ja surmattiin Pinochetin diktatuurin vastustajia. Hankkeen toinen osapuoli, Saksan hallitus, oli jo sitoutunut muistopaikan rahoittamiseen.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan päätös sopii samaan linjaan kuin muistopaikkojen rahoituksen leikkaukset ja ihmisoikeusohjelman lakkauttaminen: valtion roolia diktatuurin rikosten muistamisessa ja selvittämisessä kavennetaan järjestelmällisesti.
Armahduksia vuoden 2019 ihmisoikeusloukkauksista
Samalla kun hallitus heikentää diktatuurin rikosten muistamiseen liittyviä rakenteita, se edistää armahduksia vuoden 2019 protestien aikana ihmisoikeusloukkauksista tuomituille Carabineros-poliiseille ja sotilaille.
Vuoden 2019 protesteissa loukkaantui satoja ihmisiä, ja kymmenet menettivät näkönsä poliisin ampumien kumiluotien vuoksi.
Vaikka Chilen kansallinen ihmisoikeusinstituutti (INDH) nosti yli 3 000 kannetta, vuoden 2019 ihmisoikeusloukkauksista on annettu vasta noin 70 tuomiota.
Kast haluaa myös uudistaa INDH:n, joka valvoo valtion toimintaa ihmisoikeuksien näkökulmasta. Instituutin johtajan Yerko Ljubeticin mukaan sen riippumattomuuden heikentäminen vaarantaisi demokratian.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat valittaneet uudistuksesta Amerikan valtioiden ihmisoikeuskomissiolle (IACHR), joka kuulee Chilen hallitusta elokuussa.
uutiskirje 
