Vantaan ja Espoon käynnistämät jättimäiset yt-neuvottelut tulivat yllätyksenä henkilöstölle ja poliittisille päättäjille.
Espoo tiedotti asiasta virallisesti viime viikon torstaina, mutta Vantaalla valtuutetut ja työntekijät saivat lukea neuvotteluista Helsingin Sanomien uutisesta. Virallisesti kaupunki tiedotti asiasta vasta seuraavana päivänä.
Jo tämän viikon maanantaina kummankin kaupungin kaupunginhallitus sinetöi neuvotteluiden aloittamisen. Puolueista vain vasemmistoliitto oli vastaan, mutta sen vastaesitykset raukesivat kannattamattomana molemmissa kaupungeissa.
Ajatuksena on Timosen mukaan se, etteivät mahdollisesti työtä vaille jäävät työntekijät hakeutuisi töihin naapurikaupunkiin ja kuormittaisi näin turhaan henkilöstöhallintoja.
Espoossa kaupunginhallituksen vasemmistoliittolainen jäsen Elina Rodriguez totesi eriävässä mielipiteessään, ettei julkisen sektorin pitäisi nykyisessä taloustilanteessa pahentaa työttömyyttä omilla toimillaan. Tämä on kuitenkin osa valtuustosopimusta, jonka ulkopuolelle vasemmistoliitto jättäytyi.
”Vasemmiston (vaihtoehtoinen) esitys sisälsi kunnallisveron noston 0,3 prosenttiyksiköllä 5,6 prosenttiin. Korotus olisi jäänyt edelleen alle sekä maan että Uudenmaan keskitason, mutta olisi vahvistanut kaupungin taloutta”, Rodriguez kertoo Espoon kunnallisjärjestön Instagram-päivityksessä.
Vantaalla kaupunginhallituksen jäsen Funda Demiri (vas.) sanoo myös kuntaveron maltillisen korotuksen olevan irtisanomisia parempi tapa vastata kaupungin talousongelmiin.
Työntekijät asetetaan vastakkain
Espoossa tavoitteena on enimmillään 300 henkilön irtisanominen. Lisäksi se hakee muutoksia jopa tuhannen henkilön toimenkuvaan. Tarkoitus on saada kokoon kymmenen miljoonan euron pysyvät säästöt.
Vantaa puolestaan tavoittelee enintään 200 hengen irtisanomista. Lomautuksia, osa-aikaistamista ja muita palvelussuhteen muutoksia puolestaan kohdistetaan 700 työntekijään. Tavoitteena ovat 15 miljoonan euron pysyvät menoleikkaukset.
Kumpikin kaupunki kuitenkin viestii, että neuvottelut eivät koske opetus- ja kasvatuspuolen henkilöstöä. Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen (kok.) sanoi Helsingin Sanomain haastattelussa, että työntekijöitä irtisanotaan, jotta kaupungilla olisi varaa opettajiin.
Vasemmistoliiton Rodriguez paheksuu tällaista viestintää.
– Työntekijät eivät ole tämänhetkisestä taloustilanteessa vastuussa, eikä heidän työpaikkojaan tule asettaa toisiaan vastaan. Kyse on arvovalinnasta. Muita vaihtoehtoja oli olemassa.
Lisäksi Vantaalla henkilöstölle on kerrottu, että yt-neuvottelut koskevat myös toisen asteen opetushenkilöstöä kuten opetustoimen työnohjaajia, opintosihteereitä tai vaikkapa opiskelijapalveluiden työntekijöitä.
Sattumaa vai ei?
Irtisanomisiin tähtäävään prosessiin liittyy muitakin erikoisia piirteitä.
Epäselväksi on jäänyt, oliko sattumaa se, että neuvottelut aloitetaan yhtä aikaa Espoossa ja Vantaalla.
Vantaalla kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoi viime viikon perjantaina kaupunginvaltuutetuille pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän on koordinoinut irtisanomis- ja lomautussuunnitelmia yhdessä Espoon Mykkäsen kanssa. Ajatuksena on Timosen mukaan se, etteivät mahdollisesti työtä vaille jäävät työntekijät hakeutuisi töihin naapurikaupunkiin ja kuormittaisi näin turhaan henkilöstöhallintoja.
Mykkänen puolestaan väittää Helsingin Sanomien haastattelussa, että neuvotteluiden samanaikaisuus on sattumaa.
SDP hyväksyy irtisanomiset
Vantaalla vasemmistoliitto on arvostellut myös sitä, että kaupunginjohtaja on kävellyt valtuuston yli tekemällä esityksen yt-neuvotteluista ilman keskustelua valtuustoryhmien kanssa.
Kevään 2025 kuntavaalien jälkeen kaupungin poliittiset ryhmät allekirjoittivat yksimielisesti valtuustosopimuksen, jonka mukaan ”henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta säästötoimenpiteenä”.
Vasemmistoliiton esityksestä sopimukseen saatiin lauseke, jonka mukaan ”taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”.
Samassa sopimuksessa todetaan samalla, että talouden tilannekuvaa tarkastelee poliittisten ryhmien valitsema toimikunta.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola katsoo kaupunginjohtaja Timosen mitätöineen valtuuston tahdon.
”Kaupunginjohtaja ei voi virkamiehenä tulla sivusta ja ilmoittaa pyyhkivänsä paperilla pöytää. Pitäisikö yt-neuvottelut kohdistaa mieluummin kaupunginjohtajaan? Hänellä on vastuu taloudesta – ei yksittäisillä, mahdollisesti irtisanotuksi joutuvilla työntekijöillä”, Eerola sivaltaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että Vantaa on sosiaalidemokraattien puheenjohtajan ja mahdollisen tulevan pääministerin Antti Lindtmanin kotikaupunki. Puolue hyväksyi irtisanomisneuvotteluiden aloittamisen.
”Näinkö SDP nyt palauttelee Lindtmanin peräänkuuluttamaa ’luottamusta’ suomalaiseen yhteiskuntaan? SDP on aina ensisijaisesti valtapuolue, vasta sitten työväenpuolue.”
Aiemmat kriisit selätetty ilman vähennyksiä
Vantaa on kokenut 2000-luvulla ennenkin taloudellisia kriisejä. Sosiaalidemokraattisten kaupunginjohtajien luotsaamana se on kuitenkin selvinnyt laskukausista ilman irtisanomisia ja lomautuksia.
Jo 2010-luvun alussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) vei läpi niin sanotun talous- ja velkaohjelman, joka merkitsi kovaa kulukuria. Sillä ajettiin – tuolloin vielä kuntien vastuulla olleet – sosiaali- ja terveyspalvelut osin laittomaan tilaan. Lisäksi kaupungin valtapuolueiden SDP:n ja kokoomuksen sopimus takasi sen, ettei Nenosen budjettiesityksistä yleensä muutettu pilkkuakaan. Ketään ei kuitenkaan pantu pois kaupungin töistä.
Koronavuosina kaupunginjohtajana toimi Ritva Viljanen (sd.). Myös hän vei läpi kovia, poikkeusolojen sanelemia säästötoimia. Henkilöstöä ei kuitenkaan vähennetty.
Vantaa sai synkkää mainetta 1990-luvun vuosina, jolloin se lomautti kaikki 1 400 opettajaansa miltei kuukaudeksi. Päätös johti pitkään oikeustaisteluun, jossa Uudenmaan lääninoikeus totesi vuonna 1998 lomautusten olleen laittomia ja opetuksen kärsineen liikaa. Vuonna 2000 korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen ja totesi Vantaan toimineen laillisesti.
uutiskirje 
