Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokankaalla on eduskunnan istuntotauolla aikaa pohdiskella häntä askarruttavia ihmeellisiä asioita.
Peltokangas kysyi tällä viikolla Facebook-seuraajiltaan, kuinka moni haluaisi Suomeen ”Afkaani-muslimin” sisä- tai ulkoministeriksi. Hän puhui myös ”kiintiömuslimista”, jonka demarit ilmeisesti Peltokankaan mukaan ”hoitavat” ministeriksi vaalivoiton myötä.
Peltokankaan teksti ei ole juurevan maakunnan miehen kömpelö sanavalinta, vaan sitä samaa vanhaa ennalta-arvattavaa rasistista älämölöä, jonka perussuomalaiset aloittavat aina vaalien alla. Tällä kertaa sen kohteeksi joutui käytännössä SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, Suomen ainoa afganistanilaistaustainen kansanedustaja. Peltokangas itse toki kiisti heti viitanneensa yhtään mihinkään. Uskoo ken tahtoo.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ottamaan kantaa hallituskumppaninsa edustajan puheisiin. Kokoomuksesta kuultiin sentään jotain: kansanedustaja Jukka Kopra tuomitsi kirjoittelun asiattomaksi ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) vaati perussuomalaisten johtoa puuttumaan asiaan. Mukavaa, että kokoomuksessa ollaan hereillä, mutta mitään konkreettista tuskin tapahtuu.
Tällaista tämä nyt vain nykyään on. Ja todennäköisesti vauhti vain kiihtyy, kun mennään kohti huhtikuun vaaleja.
Jokainen öyhötys tuottaa otsikoita ja näkyvyyttä, jota puolue saa aivan ilmaiseksi ja hyvin vähällä vaivalla. Ilmiö on sama kuin baarin nurkkapöydässä huutelevan humalaisen kanssa: kaikki joutuvat kuuntelemaan öykkärin juttuja, ja siitähän öykkäri nauttii, kun nirppanokille tulee paha mieli.
Taistelu käytöstapoja vastaan saa perussuomalaiset näyttämään ”kapinallisilta”, vaikka kyse on vain törkeydestä, show’sta ja pahesignaloinnista.
Totuus kuitenkin on, että joka ainoa perussuomalaisten kansanedustaja painaa tänäkin syksynä kiltisti JAA-nappia eduskunnan täysistunnossa hallituksen esityksiä käsitellessä. Se on loppujen lopuksi ainoa asia, jolla on väliä muille hallituspuolueille. Niin pitkään kuin hallitusyhteistyö jatkuu, Orpo ja kokoomus antavat perussuomalaisten sekoilla niin paljon kuin tahtovat.
Todellista kapinallisuutta olisi asettua poikkiteloin Orpon hallitusta vastaan, kuten perussuomalaisten silloinen kansanedustaja Mikko Polvinen teki viime vuoden lokakuussa. Polvinen äänesti tuolloin Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä koskevan kansalaisaloitteen puolesta.
Tämä oli kokoomuksen ja perussuomalaisten johdon silmissä niin törkeä temppu, että sen seurauksena Polvinen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Lopulta Polvinen erosi koko puolueesta ja liittyi keskustan jäseneksi.
Kyllä niitä seuraamuksia tulee, kunhan rike on kyllin vakava. Vähän niin kuin se öykkäri, joka heitetään baarista ulos vasta sitten, kun hän karkottaa maksavia asiakkaita enemmän kuin ostaa viinaa.
Mauri Peltokankaan pohdintojen kaltaisten ulostulojen perimmäinen tarkoitus onkin aktivoida perussuomalaisten kannattajia ja muistuttaa heitä siitä, mitkä asiat ovat puolueelle oikeasti tärkeitä. Ilmeisesti se on muslimeilla pelotteleminen.
Nähtäväksi jää, miten hyvin resepti toimii ensi keväänä.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 
