Maaliskuussa presidentin virassa aloittanut José Antonio Kast ja hänen johtamansa oikeistohallitus haluavat hillitä nuorisoväkivaltaa. Asiantuntijoiden mukaan tämä tapahtuu lasten ja nuorten oikeuksien kustannuksella.
Chilessä halutaan muun muassa madaltaa rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa, perustaa häirikkörekisteri, ja asentaa kouluihin metallinpaljastinportteja.
Chilen katolisen yliopiston tutkija ja Oikeus ja yhteiskunta -keskuksen johtaja Catalina Droppelmannin mukaan hallituksen aloitteita yhdistää rankaiseva lähestymistapa. Yhteiskuntaan kuulumisen sijaan toimet rankaisevat nuoria ja syrjäyttävät heidät koulutuksesta ja yhteiskunnasta.
– Kyse on nuorista, joilla on jo valmiiksi vähän mahdollisuuksia, mielenterveyden häiriöitä, itsetuhoisia ajatuksia ja hyvin heikot tulevaisuudennäkymät, hän sanoo.
Myös Chilen yliopiston opiskelijaliiton puheenjohtaja Laura Mlynarz katsoo, että hallitus kohdistaa huomionsa vääriin tahoihin.
– Nuoret ja opiskelijat esitetään turvallisuuskriisin aiheuttajina järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan tai rikollisverkostojen sijaan.
Häiriköt kuriin?
Yksi hallituksen kiistellyimmistä hankkeista on “häirikkörekisteri”, johon kirjattaisiin epäjärjestystä aiheuttaviin tekoihin syyllistyneet henkilöt. Rekisteriin voisi liittyä seuraamuksia, kuten sosiaalietuuksien tai maksuttoman koulutuksen menettäminen.
Amnesty Internationalin Chilen toiminnanjohtaja Rodrigo Bustos pitää esitystä syvästi eriarvoistavana.
– Rekisteri on luokkasidonnainen. Jos seuraamuksena on sosiaalietuuksien tai maksuttoman koulutuksen menettäminen, rangaistus kohdistuu käytännössä vain niihin, jotka ovat riippuvaisia valtion tuesta. Hyvätuloisiin se ei vaikuta.
Hänen mukaansa suunnitelma voi myös saattaa Chilen ristiriitaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, koska seuraukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti pienituloisiin opiskelijoihin.
– Koulutus on luovuttamaton ihmisoikeus ja välttämätön edellytys monien muiden oikeuksien toteutumiselle.
Bustosin mukaan sosiaalietuuksien poistaminen ei luo vastuullisempia kansalaisia, päinvastoin.
– Sen sijaan, että rekisteri vähentäisi rikoksia, se voi luoda edellytyksiä niiden uusimiselle.
Kiista rikosoikeudellisen vastuun alaikärajasta
Hallituspuolueiden kansanedustajat ajavat myös rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan alentamista 14 vuodesta 13 vuoteen. Lasten osallistuminen ryöstöihin, usein aikuisten houkuttelemina, näkyy päivittäin Chilen mediassa. Kriitikoiden mukaan uutisointi on vahvistanut vaatimuksia alentaa rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa.
Parlamentissa käsitellään myös esitystä, joka koventaisi rangaistuksia ja mahdollistaisi 16–17-vuotiaiden rikosten käsittelemisen nykyistä useammin aikuisten rikosoikeusjärjestelmässä.
Laura Mlynarzin mukaan rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan alentaminen tai maksuttoman koulutuksen epääminen kouluaikana tehtyjen tekojen vuoksi vie kehitystä väärään suuntaan ja lisää eriarvoisuutta.
– Tällaisella ajattelulla ei koskaan päästä käsiksi siihen, miksi 12- tai 14-vuotias käyttäytyy väkivaltaisesti. He tarvitsevat mahdollisuuden sopeutua takaisin yhteiskuntaan, ja siinä koulutuksella on ratkaiseva merkitys. Se on tärkein keino ehkäistä väkivaltaa ja vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta, Mlynarz sanoo.
Myös Concepciónin yliopiston oikeustieteen tutkija Ximena Gauché suhtautuu alaikärajan alentamiseen kriittisesti.
– Rikosoikeudellisen vastuun ulottaminen yhä nuorempiin lapsiin on ollut pitkään kriittisen keskustelun kohteena, eikä sen vaikuttavuudesta ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Kansalaisjärjestöt ja kansainväliset toimijat muistuttavat samalla ihmisoikeusvelvoitteista, joita valtioiden on noudatettava.
Ei tekijöitä, vaan uhreja
Gauché muistuttaa, että nuoret eivät useimmiten ole vakavien rikosten tekijöitä vaan niiden uhreja.
Vuosina 2019–2025 seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten määrä kasvoi 46,4 prosenttia eli 28 969 tapauksella. Pelkästään viime vuonna kirjattiin 1 099 seksuaalisen häirinnän tapausta ja 5 058 raiskausta.
Vuonna 2024 verkkokiusaamista koki 15,1 prosenttia nuorista. Vuosina 2022–2024 seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden lasten ja nuorten määrä kasvoi 73 prosenttia. Kasvu selittyy osittain sillä, että ilmiötä alettiin mitata aiempaa kattavammin presidentti Gabriel Boricin hallituskaudella.
Vuonna 2025 viranomaiset saivat 17 076 ilmoitusta kouluissa tapahtuneesta väkivallasta.
Gauchén mukaan kouluväkivallan syitä on etsittävä lasten ja nuorten arjesta.
– Ongelmat liittyvät usein väkivaltaisiin perheoloihin, rakastavan ja turvallisen kasvuympäristön puutteeseen, lasten hyvinvoinnin kannalta välttämättömien palvelujen ja perustarpeiden puutteeseen sekä monien koulujen niukkoihin voimavaroihin, Gauché sanoo.
uutiskirje 
