Pellolaista Piia Kilpeläinen–Tuomaa naurattaa ajatus siitä, että hän asuisi syrjäseudulla.
– Lappilaisen näkökulmasta mehän asumme suorastaan Rovaniemen kyljessä, kun matkaa on vain sata kilometriä, hän toteaa.
– Mutta yleisesti ottaen lappilaiset ovat tottuneet pitkiin matkoihin. Meiltä sairaalaan on matkaa se sata kilometriä, Utsjoelta 450.
Kilpeläinen-Tuoma on Pellon kunnanvaltuutettu ja Lapin aluevaltuutettu. Hänestä Lappi on syytä pitää asuttuna.
– Ehottomasti. Lappi on ihan omanlaisensa alue luonnon suhteen, mutta erityisesti kokonaisturvallisuuden kannalta. Lapilla on pitkä raja tuonne ithään.
Kilpeläinen ei kaavaile Lappiin väestönkasvua. Nykyinenkin väestömäärä riittää
– Meillehän koronan myötä on tullut jopa lisää asukkaita, jotka olivat haaveilleet muutosta Lappiin, ja etätyö sen sitten mahdollisti. Tämä on uusi mukava ilmiö.
Lapsia syntyy vaihteleva määrä, joinain vuosina yli 20, joinain vain kymmenen.
– Positiivista on se, että kouluun mennessä ikäluokassa on yleensä aina enemmän lapsia kuin mitä heitä on syntynyt, koska kuntaan muuttaa lapsiperheitä.
Nihkeä hallitus
Ennusteiden mukaan väkimäärä kuitenkin pienenee.
– Kun seuraan ministerien ulostuloja, ei kuulosta hyvältä, Kilpeläinen-Tuoma sanoo ja ottaa esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kannan helmikuulta, jonka mukaan pitää vain hyväksyä se, että pienet lukiot kuolevat.
Pellossa on yhä lukio.
– Purra ei ymmärrä sitä, että lukion lakkaaminen vaikuttaa suoraan myös perusopetuksen laatuun. Ei saada kelpoisia aineenopettajia, koska opetustuntien määrä romahtaa.
”Kaupunkielämä ei vain sovi kaikille.”
Hän luettelee jo voimaan tulleita hallituksen linjauksia.
– Se, että omistusasunnon asumistuki poistetaan, aiheuttaa ahdinkoa. Täällä on paljon omistusasuntoja ja jos ihminen jää työttömäksi, hän ei niin vaan saa myytyä taloaan.
– Sama koskee työmatkavähennysten pienentämistä. Lapissa on normaalia ajaa 200 kilometriä päivässä työmatkoja.
– Kaikki tämmöinen pakottaa ihmiset keskuksiin. Minusta se ei ole reilua.
Mitä palveluita maalla sitten toivotaan?
– Peruspalvelut eli lääkäri, neuvola, peruskoulu ja lukio, varhaiskasvatus ja oppilas- ja opiskelijahuolto.
Pari muutakin toivetta on: joukkoliikenne ja vanhusten palvelut.
– Kun ei juurikaan ole joukkoliikennettä, esimerkiksi ammattikoululaisten on hankala kulkea kouluun.
– Valtio edellyttää hyvinvointialueilta paljon säästöjä. Tätä vastaan yritämme hangata, ettei vähennettäisi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ainakaan, jos se aiheuttaa jonoja tai kuormitusta vuodeosastolle.
Mollissa 40 vuotta
Kainuun väestökehitys on ollut mollivoittoista jo 40 vuotta. Syntyneiden lasten määrä on jopa maakuntakeskus Kajaanissa puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, kajaanilainen Miikka Kortelainen ei kuitenkaan ole lähdössä sieltä mihinkään. Kainuu on koti.
– Täällä koen juurtuneeni syvälle korpikuusien juurakoihin. Kainuu ei ole vain paikka asua, vaan yhteisö, jossa ihmiset välittävät toisistaan, auttavat naapuria pyytämättä ja puhaltavat yhteen hiileen niin myötäisessä kuin vastaisessa, hän kuvailee.
Hänestä Kainuuseen on syytä houkutella lisää väkeä.
– Työvoimapula on jo nyt monilla aloilla vakava ongelma, ja väestön ikääntyminen syventää tätä haastetta entisestään, hän sanoo.
– Meidän on huolehdittava siitä, että Kainuuseen muuttavat, olivatpa he sitten muualta Suomesta tai ulkomailta, kokevat paikan houkuttelevaksi ja löytävät työn, kodin ja yhteisön, johon kuulua. Hyvin toteutettu kotouttaminen ja avoin, vastaanottava ilmapiiri ovat avainasemassa, jotta uudet asukkaat jäävät tänne asumaan pysyvästi.
Hän toteaa,että tänä päivänä Kainuun elinkeinoelämä rakentuu monien tukijalkojen varaan.
– Nälkämaan maineesta huolimatta esimerkiksi Kainuusta on tullut kuin huomaamatta koko Suomen kansantalouden veturi, Kortelainen kehuu.
Kymmenen viime vuoden aikana Kainuun bruttokansantuote on kasvanut Suomen maakunnista voimakkaimmin.
– Itä- ja Pohjois-Suomea ei tulisikaan nähdä pelkkänä raaka-ainereservaattina tai Suomen menestyksen kompastuskivenä, koska niitä ne eivät ole, hän huomauttaa.
Vahvempi Suomi
Myös Kortelaisen mielestä koko Suomi täytyy pitää elinvoimaisena.
– Kyse ei ole vain aluepolitiikasta, vaan oikeudenmukaisuudesta ja koko maan kestävän kehityksen turvaamisesta, hän sanoo.
– Lisäksi turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttävät koko maan asuttuna pitämistä, sillä kriisitilanteessa ei voi nojata vain muutamaan kasvukeskukseen. Suomi on vahvempi, kun koko maa voi hyvin.
Hän huomauttaa, että asuttuna pitäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa kylässä pitäisi olla samanlaiset palvelut kuin kaupungeissa.
– Tärkeintä on taata jokaiselle ihmiselle peruspalvelut, hyvät liikenneyhteydet ja mahdollisuudet yrittää ja työllistyä. Siis toisin sanoen hyvä ja sujuva arki.
Se tarkoittaa, että perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, pelastuspalvelut, perusopetus ja varhaiskasvatus ovat lähellä. Lisäksi tarjolla tulisi olla julkista liikennettä sekä toimivat tietoliikenneyhteydet.
Jotta tämä toteutuu, tarvitaan rohkeutta.
– Rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja tehdä tarvittavat ratkaisut. Meillä ei ole varaa elää menneisyydestä kumpuavissa voimafantasioissa, Kortelainen sanoo.
”Meiltä sairaalaan on matkaa reilu sata kilometriä, Utsjoelta 450.”
Ihan peruspalvelut riittävät
Kun Savo–Karjalaa edustavalta vasemmistoliiton kansanedustajalta, kuopiolaiselta Laura Meriluodolta kysyy, pitääkö koko Suomi pitää asuttuna, hän vastaa, että totta kai!
– Se on tärkeää huoltovarmuuden kannalta. Lisäksi kaikki ihmiset eivät halua elää keskuskaupungeissa, hän toteaa.
Hänestä nyt tapahtuvaa keskittymistä voidaan muuttaa varmistamalla, että sivukylillekin jää palveluita.
– Kokemukseni mukaan maaseudun ihmiset eivät haikaile hulppeitten palvelujen perään. Ihan peruspalvelut riittävät.
Hän edellyttäisi lisäksi voimakkaampaa aluepolitiikkaa.
– Sitä tarvitaan erityisesti Itä-Suomen suuntaan. Pitää parantaa liikenneyhteyksiä, investoida ja huolehtia ihmisten terveydestä, hän luettelee.
– Olen erityisen huolissani siksi, että Itä-Suomessa on enemmän huonovointisuutta kuin muualla. Meillä Pohjois-Savossa on esimerkiksi maan korkein sairastavuusindeksi. Kun Orpon hallitus nyt leikkaa sotesta, sosiaaliturvasta ja yhteisöllisyyttä tukevista palveluista, se heikentää Itä-Suomen elinvoimaa entisestään.
Kaupunki ei sovi kaikille
Lisäksi eletään kierteessä, jossa väki vähenee, ja siksi palvelut vähenevät. Sitten taas väki vähenee ja loputkin palvelut katoavat.
– Jos vaikka kyläkoulu lakkautetaan, koska ei ole riittävästi lapsia, ei niitä lapsia sinne ainakaan sen jälkeen tule, kun koulu lopetettiin, Meriluoto sanoo.
Hänkin muistuttaa siitä, että monet myös nauttivat elämästä maaseudulta.
– Saan paljon sellaista viestiä, jossa ihmiset puolustavat oikeuttaan asua Pohjois-Savon maaseutualueilla. Siellä on paljon hyvää: luonnonläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa. Kaupunkielämä ei vain sovi kaikille.
Jotta useampi jäisi tähän idylliin, pitää elämää siinä sujuvoittaa.
– Se tarkoittaa kunnollisia nettiyhteyksiä, joukkoliikennettä ja perheiden peruspalveluita eli päivähoitoa, koulua ja terveyspalveluita. Ja tietysti työpaikkoja. Työpaikkoihin tarvitaan valtion satsausta.
Orpon hallitus julkaisi vastikään itäisen Suomen ohjelman, mutta Meriluodon mukaan siitä puuttuu konkretia.
– Odotan, että kevään puoliväliriihessä tehdään oikeasti konkreettisia investointeja Itä-Suomeen.
Hänestä nyt eletään käänteentekeviä hetkiä sen suhteen, miltä Savo-Karjala näyttää vuonna 2040.
– Jos tänne satsataan, näen tämän virkeänä alueena, joka houkuttelee ihmisiä.
– Uhka puolestaan syntyy siitä, että huonovointisuus lisääntyy entisestään, kun hyvinvointia tukevia palveluita ja sosiaaliturvaa heikennetään.
”Kainuusta on tullut kuin huomaamatta Suomen kansantalouden veturi.”
Rakennemuutos iski kovaa
Vasemmistoliiton pitkän linjan kotkalainen kunta- ja aluepoliitikko Joona Mielonen sanoo, että kaupungistumiskehitystä ei tule varta vasten edistää.
– Sitä tapahtuu koko ajan poliittisista päätöksistä riippumatta. ihmiset muuttavat kaupunkikeskittymiin, hän toteaa.
Mielonen on Kotkan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson aluevaltuutettu. Hän pistäytyi käymässä lukion ensimmäistä vuotta Helsingissä.
– Silloin tajusin, että kotini ja se, mitä haluan olla rakentamassa, on Kotkassa, hän kertoo.
– Kotkalla on vahva identiteetti. Se on rakentunut rosoisesta historiasta, siitä, että teollistuminen alkoi Suomessa tällä seudulla, tänne tuli satama, josta Suomen vihreää kultaa vietiin maailmalle. Tämän kaiken ympärille kasvoi kansainvälinen kaupunki, jossa eli kulttuuri ja jatsimusiikki.
Kymenlaaksolla menee huonosti, vaikka karttaa katsomalla voisi kuvitella toisin.
– Etelä-Kymenlaakso sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta sitä ei pidetä osana pääkaupunkiseutua. Emme ole myöskään riittävän periferiaa, että pystyisimme identifioitumaan Itä-Suomeen. Usein tuntuu, että olemme väliinputoajia, Mielonen pohtii.
Rakennemuutos on iskenyt kovaa. Työttömyys on 1990-luvun lamasta asti ollut keskimääräistä korkeampi. Hyvinäkin aikoina se on toistakymmentä prosenttia ja heikkoina nousee 18 prosenttiin. Lisäksi väestö vähenee.
– Meiltä löytyy kolmannen polven pitkäaikaistyöttömiä, Mielonen sanoo.
Valtio voi vaikuttaa
Nyt alueella on kuitenkin isoja akkutehdashankkeita.
– Kysymys kuuluu, että kuinka paljon seudulta löytyy osaajia. Meillä on kuitenkin meneillään hankkeita kouluttaa työvoimaa valmiiksi, mutta voi hyvin olla, että oma väki ei riitä, Mielonen sanoo.
– Vaikka lienee välttämätöntä, että väkeä tulee muualta, julkisen hallinnon pitää laittaa ensisijaisesti paukkuja työttömien kouluttamiseen.
Työ ei välttämättä riitä pitämään väkeä paikoillaan.
– Olennainen kysymys maaseudun kannalta on se, että jokaisella suomalaisella pitää kuitenkin olla mahdollisuus välttämättömiin palveluihin, asuivat sitten missä tahansa. Sitä valtion pitää tukea toimillaan ja päätöksillään, Mielonen sanoo.
Hän ottaa esiin koulutuksen.
– Valtio vaikuttaa esimerkiksi siihen, löytyykö yliopistoja kattavasti koko maassa. Nuoret muuttavat paljon koulutuksen perässä.
Kymenlaaksosta ei löydy yliopistoa. Ammattikorkeakoulu toki on.
– Tuskin saamme yliopistoa, mutta toivon, että saisimme joitain tutkinnon osia meidän alueelle suoritettavaksi.
uutiskirje 