Koillis-Intian Manipurin osavaltiossa kaksi paikallisyhteisöä, meiteit ja kukit, ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen. Tilanne kriisiytyi, kun osavaltion korkein oikeus antoi maaliskuussa 2023 suosituksen myöntää meiteille Scheduled Tribe -status (ST).
Scheduled Castes (SC) ja Scheduled Tribes ovat Intian perustuslaissa määriteltyjä heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia kasteja, kastittomia tai kastijärjestelmän ulkopuolella olevia ihmisryhmiä, joilla on esimerkiksi asuinpaikkaan ja koulutukseen liittyvää erityiskohtelua syrjityn asemansa perusteella. Kukeja suojelee alkuperäiskansoille myönnettävä ST-status.
Etnisyydeltään tiibetiläis-burmalaiset ja uskonnoltaan hindut meiteit eivät kuulu alkuperäiskansoihin, eivätkä pääsääntöisesti hindujen kastijärjestelmän SC-ryhmään määriteltyihin kasteihin. Korkein oikeus peruikin suosituksensa helmikuussa 2025.
Vihanpitoa yli kuusikymmentä vuotta
Manipurin valtaväestöstä eli meiteistä suurin osa on osavaltion pääkaupungissa Imphalissa asuvia hinduja. Vähemmistöihin kuuluvat kukien lisäksi nagat. Molemmat heimot asuvat vuorilla ja niiden jäsenet ovat suurimmaksi osaksi kristittyjä.
Kukien näkemyksen mukaan korkeimman oikeuden suosituksen noudattaminen olisi antanut meiteille pääsyn rakentamaan teitä vuoristoiselle alueelle.
– He käyttäisivät rahan valtaa ja ottaisivat meiltä maat ja rahat, sanoo kukeihin kuuluva Thangso, joka kertoo konfliktin syttymisestä saakka kantaneensa asetta mukanaan.
Manipurin vuoristoalueilla on erityismääräyksellä varattu heimokansoille maata. Myös alueille muuttamista on rajoitettu.
Meiteit katsovat, että heidän jättämisensä ilman ST-statusta on väärin. He valittavat myös siitä, että Manipurin kukit tarjoavat turvapaikan rajan yli Myanmarista pakeneville kukeille eli chineille.
Kukit puolestaan sanovat meiteiden ajavan enemmistövaltaa.
Jakolinjat ryhmien välillä ovat syviä ja epäluottamus täydellistä, eikä kyseessä ole ohimenevä kriisi. Kukit ja nagat ovat aseistettujen joukkojen voimin vaatineet itsenäisyyttä 1960-luvulta lähtien. Vastapuolella meiteit ovat sitoutuneet puolustamaan osavaltiota ja sen alueellista koskemattomuutta.
Häväistysvideo levisi maailmalle
Video kahden kuki-naisen riisumisesta alasti meni viraaliksi sekä Intiassa että kansainvälisesti. Ilman sitä Manipurin väkivaltaisuudet olisivat todennäköisesti jääneet ilman huomiota.
– Naisia poltetaan, kohdellaan kuin esineitä, lynkataan ja raiskataan. Järjestelmä on täysin romahtanut ja näemme, miten heidän ihmisoikeuksiaan halvennetaan, sanoo Rural Women Upliftment -järjestöä edustava Mary Beth Sanate.
Meiteiden rikoksia kuki-zo naisia vastaan -selvityksen mukaan kuki-naisiin kohdistuu voimakasta väkivaltaa. Raportti esittelee tapauksia, joissa meitei-ekstremistit ovat hyökänneet kuki-naisten kimppuun. ”Tapa hänet, raiskaa ja polta. Tee, niin kuin hänen väkensä teki meidän naisillemme”, meitei-naiset olivat raportin mukaan yllyttäneet imphalilaiseen sairastupaan hyökännyttä väkijoukkoa.
Naiset ovat nyt Manipurin kriisissä sekä väkivallan uhreja että siihen syyllisiä. Kriisin puhjettua naiset auttoivat aluksi toisiaan. Tilanne kuitenkin muuttui.
– Naiset suojelemassa naisia kääntyi pian siihen, että naiset ottivat kohteekseen naiset. Rakkaus yhteisöä kohtaan meni yli sukupuolen. Sen sijaan, että naiset suojelisivat toisiaan, he ovat ryhtyneet väkivallan tekijöiksi, sanoo Nonibala Women in Governance -järjestöstä.
Nonibalaa aktivismiin inspiroi Irom Chanu Sharmila. Irom oli kaikkiaan 16 vuotta nälkälakossa AFSP-lakia (Armed Forces Special Powers) vastustaessaan. Myös meitei-naisten johtama väkivallaton Meira Paibi -liike (soihdunkantajat) vastusti asevoimien valtaa kasvattavaa lakia ja nousi merkittävään asemaan Manipurissa.
Nyt Meira Paibi on myrskyn silmässä. Kukien mukaan Meira Paibi on yllyttänyt miehiä raiskaamaan vähemmistöryhmien naisia. Kuki-naisten ihmisoikeusjärjestön jäsen kertoo tuntevansa kymmenkunta naista, jotka raiskattiin Meira Paibin toimitettua heidät miesten käsiin. ”Naiset yllyttämässä miehiä raiskaamaan toisia naisia julkisesti on painajainen.”
Sujata Devi on Meira Paibin jäsen. Hän kieltää syytökset ja sanoo järjestön kohtelevan kaikkia naisia samanarvoisina. Devi on kuitenkin joutunut tekemisiin poliisin kanssa ja määrätty kotiarestiin.
– Ensimmäisenä hyökkäävät aina vuoristolaiset, hän syyttää.