Aluevaaleissa on lähes 500 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä aluevaaleissa, mutta vasemmistoliitto nosti ehdokasmääräänsä sadalla. Kuntavaaleissa kaikkien puolueiden ehdokasmäärä laski, mutta vasemmistoliiton osuus kaikista ehdokkaista kasvoi reilusti.
Vasemmistoliitto lähtee siten hyvistä asemista kevään kaksoisvaaleihin. Ehdokasasettelun onnistuminen ennakoi puolueiden vaalimenestyksen suuntaa varmemmin kuin gallupit.
Vasemmistoliitto hävisi vuoden 2021 kuntavaalit: ääniosuus oli vain 7,9 prosenttia, laskua edellisistä vaaleista 0,9 prosenttiyksikköä. Vuoden 2022 aluevaalit onnistuivat paremmin. Ääniosuus oli tosin 8,0 prosenttia, vain hitusen parempi kuin edellisen vuoden kuntavaaleissa, mutta kun ottaa huomioon, että Helsinki ei ollut mukana, oli tulos erinomainen. Helsingin vasemmiston ääniosuus oli 2021 kuntavaaleissa 12,7 prosenttia.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto kärsi vielä ruman tappion, mutta sen jälkeen ovat kannatuskäyrät kääntyneet nousuun. Eduskuntavaalien jälkeen vasemmistoliittoon tuli ennennäkemätön uusien jäsenten tulva. Viime vuoden europarlamenttivaaleissa vasemmistoliitto sai suuremman kannatuksen kuin missään valtakunnallisissa vaaleissa. Gallupitkin ovat olleet vasemmistolle suosiollisia, ja ehdokasasettelu vahvisti, että puolue on hyvässä vaalikunnossa.
Vasemmistoliitolla täydet ehdokaslistat seitsemällä hyvinvointialueella
Aluevaaleissa vasemmistoliitto sai täydet ehdokaslistat Vantaan-Keravan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla. Ehdokasmäärä kasvoi Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Ehdokasmäärä väheni vain Itä-Uudenmaan, Satakunnan, Lapin, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan alueilla.
Erityisen merkittävää on ehdokasasettelun onnistuminen Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä, joissa kansanedustajaa ei ole ollut pitkään aikaan. Erityisen huolestuttavaa on ehdokasmäärän pieneneminen Satakunnassa ja Lapissa, joissa vasemmistoliitto menetti kansanedustajansa viime eduskuntavaaleissa. Mutta sekä Satakunnassa että Lapissa on aluevaaleissa erinomaisia ehdokkaita, joten tie hyvään tulokseen on avoinna ja se ratkaistaan nyt vaalikentillä.
Taulukko 1 näyttää, että vasemmistoliitto oli aluevaalien ehdokashankinnassa aivan omaa luokkaansa. Taulukon viimeinen sarake näyttää muutoksen puolueiden osuudesta kaikista ehdokkaista. Vaikka suurin osa puolueista sai vähemmän ehdokkaita nyt kuin edellisissä vaaleissa, on muutos lähes kaikilla positiivinen. Tämä johtuu siitä, että perussuomalaisten ehdokasmäärä putosi rajusti, ja erityisesti siitä, että ryhmä muut menetti lähes puolet ehdokkaistaan.
Kuntavaaleissa vasemmistoliiton osuus ehdokkaista kasvoi
Kuntavaaleissa on nyt yli viisituhatta ehdokasta vähemmän kuin viime vaaleissa. Perussuomalaiset hukkasivat eniten ehdokkaita ja saivat vain 62,2 prosenttia viimekertaisesta ehdokasmäärästään. Kokoomus sai 94,9 prosenttia, SDP 92,0 ja vasemmistoliitto 91 prosenttia vuoden 2021 kuntavaalien ehdokasmääristään. Muut jäivät alle 90 prosentin.
Taulukossa 2 vertaillaan kahden tilaston muutoksia: puolueiden osuutta ehdokkaista ja puolueiden osuutta äänistä. Kun osuus ehdokkaista nousee, nousee ääniosuus. Taulukossa on kahdeksan puolueen osuudet ehdokkaista ja äänistä kolmessa kuntavaalissa eli 24 tapausta. Ainoat poikkeukset tästä säännöstä ovat vihreiden vaalitappio vuonna 2012 ehdokasosuuden noususta huolimatta ja vasemmistoliiton vaalivoitto vuonna 2017 ehdokasosuuden laskusta huolimatta.
Nyt vasemmistoliiton osuus ehdokkaista on kasvanut viime kuntavaaleihin verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Se lupaa vaalivoittoa.
Yhteenveto vasemmistoliiton ehdokasasettelusta alueittain ja kunnittain
Seuraavassa katsaus ehdokasasettelusta.
Uudenmaan vaalipiirissä aluevaalien ehdokasasettelu sujui erinomaisesti, ehdokasmäärä kasvoi neljänneksellä. Vantaan-Keravan alueella tuli täysi määrä ehdokkaita.
Kuntavaaliehdokkaita on vain yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Itä-Uudenmaan Lapinjärveltä ei nyt saatu ehdokkaita. Sen sijaan Itä-Uudenmaan vasemmisto Loviisassa teki koko maan suhteellisesti suurimman lisäyksen ehdokasjoukkoonsa. Ehdokasmäärä kasvoi peräti 370 prosenttia, kun edellisten vaalien kolme ehdokasta nyt nousi 11 ehdokkaaseen. Ehdokasmäärä nousi merkittävästi myös Keski-Uudenmaan Järvenpäässä (+9) ja Mäntsälässä (+6) sekä Vantaalla (+13).
Huomattavia ehdokasmäärän laskuja tuli Keski-Uudenmaan Tuusulassa (–5), Länsi-Uudenmaan Lohjalla (–9) ja Raaseporissa (–7).
Varsinais-Suomessa vasemmisto sai aluevaaleissa täyden listan nyt kuten edellisissäkin vaaleissa. Kuntavaaleissa vasemmisto menetti 24 ehdokasta. Suurimmat ehdokasvähennykset kärsittiin Loimaalla (–11) ja Kaarinassa (–7). Turussa tuli täydet 100 ehdokasta. Varsinais-Suomen hyvät uutiset tulevat Kustavista ja Laitilasta, joissa viime vaaleissa ei voinut äänestää vasemmistoliittoa, mutta nyt voi. Kustavissa oli ehdokas edellisen kerran vuoden 2000 ja Laitilassa vuoden 2008 vaaleissa.
Satakunnassa aluevaalien ehdokaslista lyheni kymmenyksellä. Myös kuntavaalien ehdokasasettelu sujui mollivoittoisesti. Suurimmat hävikit syntyivät Kokemäellä (–12) ja Kankaanpäässä (–8). Eurajoella ehdokasmäärä nousi kahdesta kolmeen. Paras uutinen Satakunnasta on se, että Merikarvialla voi kuntavaaleissa äänestää vasemmistoa. Kunnassa oli edellisen kerran vasemmistoehdokas vuoden 2008 vaaleissa.
Pirkanmaalla aluevaalin ehdokaslista tuli täyteen tälläkin kertaa. Kuntavaaleissa ehdokasmäärä nousi. Ehdokasmäärä putosi hieman yhdeksässä kunnassa. Tampereella tuli jälleen täysi lista. Ehdokasmäärä nousi eniten Lempäälässä (+7) ja Sastamalassa (+4). Parasta Pirkanmaalla on kuitenkin se, että kolmessa kunnassa vasemmisto sai ehdokkaita pitkästä aikaa. Urjalassa ehdokkaita on peräti neljä. Urjalassa vasemmistolla oli viimeksi ehdokas vuonna 2000, Kihniössä vuonna 1996 ja Vesilahdella vuonna 2008. Kihniössä on nyt yksi ja Vesilahdella kaksi ehdokasta.
Keski-Suomessa aluevaalien ehdokaslista on täysi kuten viimeksikin. Kuntavaaleissa ehdokasmäärä pieneni vähäsen, joskin kuntakohtainen vaihtelu on suurta. Äänekoskella (–9) ja Jämsässä (–7) ehdokasmäärä laski eniten, Jyväskylässä (+4) ja Viitasaarella (+3) ehdokkaita saatiin enemmän. Uuraisissa ei tällä kertaa ole vasemmistoliiton ehdokasta, mutta Luhangassa on kaksi ja Pihtiputaalla yksi. Luhangassa vasemmistoliitolla ei ole koskaan aikaisemmin ollut ehdokkaita, Pihtiputaalla viimeksi vuonna 2017.
Lapissa aluevaalien ehdokasmäärään tuli pieni lasku, mutta kuntavaalien ehdokasmäärään roima pudotus. Kemissä (–16) ja Keminmaalla (–7) ehdokasluku pieneni eniten, kuuden ehdokkaan vähennykset koettiin Rovaniemellä, Kolarissa, Sodankylässä ja Ylitorniossa. Savukoskella oli edellisissä kuntavaaleissa neljä ehdokasta, nyt ei yhtään. Mutta Lapista on vasemmistolle hyviäkin uutisia. Enontekiöllä on nyt yksi ehdokas ja Pelkosenniemellä kaksi. Enontekiöllä oli ehdokkaita viimeksi vuonna 2008 ja Pelkosenniemellä vuonna 2017.
Hämeen vaalipiirin Kanta-Hämeessä aluevaalien ehdokasasettelu sujui hyvin ja Päijät-Hämeessä erinomaisesti. Kuntavaalien ehdokasasettelu ei onnistunut yhtä hyvin Kanta-Hämeessä, mutta Päijät-Hämeessä hyvä ote piti.
Kanta-Hämeessä ehdokasmäärä putosi eniten Riihimäellä (–10) ja Forssassa (–9). Päijät-Hämeessä vasemmiston ehdokasmäärä nousi Orimattilassa kahdesta seitsemään, hyvät lisäykset tulivat myös Hollolassa (+4) ja Lahdessa (+3). Päijät-Hämeen huono uutinen on Padasjoen jääminen ilman ehdokkaita. Paras uutinen on peräti kuuden ehdokkaan löytyminen Asikkalasta ja yhden ehdokkaan Sysmästä. Asikkalassa vasemmistolla oli viimeksi ehdokkaita vuonna 2017 ja Sysmässä vuonna 2012.
Kaakkois-Suomessa onnistuttiin aluevaalien ehdokashankinnassa erinomaisesti, ehdokasmäärä nousi joka alueella. Kuntavaaleissa ehdokkaat lisääntyivät Etelä-Karjalassa.
Kymenlaakson alueella ehdokkaita ei löytynyt kuten edellisellä kerralla Kotkassa (–21) ja Kouvolassa (–9). Haminassa on nyt neljä ehdokasta: siellä voidaan äänestää vasemmistoa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012 kuntavaalien.
Etelä-Karjalan alueella Lappeenrannan ehdokasmäärä nousi komeasti: viimeksi 10 ehdokasta, nyt 19. Parikkalassa ei tällä kertaa ole vasemmiston ehdokasta, mutta Ruokolahdella vasemmisto sai ensimmäisen ehdokkaansa koskaan.
Etelä-Savossa vasemmiston ehdokasmäärä nousi Mikkelissä (+7) mutta Savonlinnassa (–6) ja Pieksämäellä (–6) ehdokasmäärä laski. Hyviin uutisiin lasketaan Juvan ja Mäntyharjun ehdokkaat. Molemmissa kunnissa vasemmistoliitolla on ollut ehdokas viimeksi vuonna 2000. Maan ainoa kuntaliitos sitten viime kuntavaalien on Pertunmaan liittäminen Mäntyharjuun tämän vuoden alussa. Pertunmaalla oli vasemmistoehdokas viimeksi vuonna 2008.
Savo-Karjalassa aluevaalien ehdokasmäärä laski Pohjois-Savossa, mutta Pohjois-Karjalassa vasemmisto sai tällä kerralla täyden listan. Kuntavaaleissa Savo-Karjalan ehdokasmäärä putosi rajusti, mutta Pohjois-Karjalassa tehtiin 11 ehdokkaan lisäys.
Pohjois-Savossa vasemmisto menetti eniten paikkoja Kiuruvedellä (–13) ja Varkaudessa (–9). Ehdokasmäärä nousi vain Suonenjoella ja Tuusniemessä, kahdella kummassakin.
Pohjois-Karjalan Nurmeksessa ehdokkaita oli viimeksi kuusi, nyt peräti 14. Hyvän ehdokasmäärän lisäyksen teki myös Joensuu (+10). Juuassa vasemmistoliitolla oli ehdokkaita viimeksi vuonna 2012 ja Tohmajärvellä vuonna 2000. Nyt Juuassa on kaksi ehdokasta ja Tohmajärvellä yksi.
Vaasan vaalipiirissä vasemmistoliiton ehdokashankinta sujui hyvin, vain Etelä-Pohjanmaalla ehdokkaiden määrä hieman laski. Kuntavaalien ehdokashankinta onnistui myös kohtuullisen hyvin, kun ottaa huomioon ehdokasmäärien yleisen laskun.
Etelä-Pohjanmaalla ainoa suuri ehdokasmäärän lasku toteutui Vimpelissä (–5). Seinäjoella ja Kurikassa vasemmisto nosti ehdokasmääräänsä yhdellä. Evijärvellä ei nyt saatu ehdokasta.
Keski-Pohjanman Laihialla ehdokasmäärä nousi kahdella. Takapakkia tuli Mustasaaressa (–4) ja Pietarsaaressa (–3). Kristiinankaupungissa ei näihin vaaleihin saatu yhtään ehdokasta. Hyviä uutisia tarjoaa Pedersören kunta, jossa viimeksi oli yksi ehdokas vuonna 2017 ja nyt kaksi ehdokasta.
Pohjanmaan alueen Kokkolassa ehdokasmäärä nousi seitsemällä. Kevään kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokasta voi äänestää Kannuksessa, Kaustisella ja Toholammilla. Kaustisella ei ole koskaan ollut vasemmistoliiton kuntavaaliehdokasta, Kannuksessa ja Toholammilla viimeksi vuonna 2008.
Oulun vaalipiirin molemmilla hyvinvointialueilla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vasemmistoliitolla on täydet listat, aivan kuten viimeksi. Kuntavaaleissa ehdokasmäärät laskivat, enemmän Kainuussa.
Pohjois-Pohjanmaalla ehdokasmäärä nousi kuudella ehdokkaalla Raahessa ja Haapavedellä. Laskua tuli eniten Vaalassa (–8) ja Kuusamossa (–5). Hailuodossa, Taivalkoskella ja Reisjärvellä ei saatu tällä kerralla yhtään ehdokasta.
Kainuussa ehdokasmäärä nousi vain yhdessä kunnassa, yhdellä ehdokkaalla Ristijärvellä. Kajaanissa ehdokasmäärä väheni 12 ehdokkaalla.
Vasemmistoliittoa voi kuntavaaleissa äänestää 231 kunnassa
Aluevaalien ehdokasasettelu onnistui hyvin, sillä jokainen suomalainen äänioikeutettu voi antaa äänensä vasemmistoliiton ehdokkaalle.
Kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaiden lukumäärä laski. Mutta jos katsomme kokonaisuutta, myös vasemmiston ehdokashankinta sujui erinomaisesti.
Kuntavaaleissa kaikki eivät voi äänestää vasemmistoliittoa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa. Vasemmistoliitolla on nyt ehdokkaita 231 kunnassa. Puolue sai ehdokkaita 22 kunnassa, joissa ehdokkaita ei ollut edellisissä vaaleissa. Toisaalta kymmenessä kunnassa jäi ehdokas tällä kertaa asettamatta.
Vasemmistoliiton osuus ehdokkaista kasvoi. Vuonna 2021 vasemmiston osuus kuntavaaliehdokkaista oli 8,4 prosenttia, nyt 9,1 prosenttia.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa 5,6 prosenttia Suomen äänioikeutetuista asui sellaisissa kunnissa, joissa ei voinut äänestää vasemmiston ehdokasta. Nyt vain 3,9 prosenttia äänioikeutetuista on ilman mahdollisuutta äänestää vasemmiston ehdokasta. Äänioikeutettuja on keskimäärin 2 878 niissä kunnissa, joissa vasemmistoliittoa ei voi äänestää ja 18 881 niissä kunnissa, joissa vasemmistoliittoa voi äänestää.
uutiskirje 