Oppilaat toivovat painettuja koulukirjoja digitaalisten oppimateriaalien rinnalle kouluihin. niinpä vasemmistoliitto vaatii panostuksia nuorten oppimisen ja lukutaidon kehittämisen tueksi nyt, kun sähköisten oppimateriaalien osuus oppilaitoksissa on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa.
Painettujen oppimateriaalien osuus on laskenut nopeasti etenkin lukioissa. Siinä, missä vielä vuonna 2020 alle puolet oppimateriaalista oli digitaalista, on lukema nykyään yli 90 prosenttia. Syy johtuu hinnasta: digikirjojen lisenssit tulevat kunnille halvemmiksi kuin painetut oppikirjat.
Säästöllä on kuitenkin oma hintansa.
”Nuori voi joutua itse ostamaan kirjan uudelleen ylioppilaskirjoituksiin päntätäkseen.”
– Kirja on hyvä käyttöliittymä. Sähköinen materiaali ei sovi kaikille eikä jokaiseen tilanteeseen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela toteaa.
–Jatkuvasti kasvava ruutuaika vaikuttaa kielteisesti keskittymiseen ja tiedon sisäistämiseen. Mitä enemmän opiskeltavaan aineeseen liittyy pitkien tekstien pänttäämistä, sitä tärkeämpää olisi, että kirjat ja muu materiaali olisi tarjolla painettuna.
Hyvä lisä
Koskela – siviiliammatiltaan opettaja – arvioi, että digitaalinen oppimateriaali on hyvä lisä opetukseen monissa tilanteissa.
– Opettajilla on vaadittava ammattitaito päättää, milloin digimateriaali on painettuja kirjoja parempi ratkaisu opetuksessa, hän sanoo.
– Tärkeintä on tarkoituksenmukaisuus ja oppilaiden että opettajien kuunteleminen. Digimateriaaleihin ei pidä siirtyä vain säästötoimena.
Riihimäellä asiaa selvitettiin laajalla kyselyllä, minkä tuloksena kunnassa päätettiin palauttaa paperiset oppimateriaalit opiskelijoille kunnan oppilaitoksissa. Niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmat puoltavat fyysisten oppimateriaalien käyttöä suurimmassa osassa opetusta.
Helsingissä vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun, kansanedustaja Veronika Honkasalon tekemä ponsiesitys painettujen oppikirjojen lisäämisen hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.
Liian lyhyet lisenssit
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Nea Hakala muistuttaa siitä, että digimateriaaleihin liittyy myös ongelma lisenssien pituudesta.
– Mikäli esimerkiksi lukiokurssien lisenssit päättyvät kurssin jälkeen, voi nuori joutua itse ostamaan kirjan uudelleen ylioppilaskirjoituksiin päntätäkseen. Tällöin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ei toteudu, Hakala sanoo.
Vasemmistoliitto arvioi nuorten lukutaidon vahvistamiseksi olevan tärkeää, että kunnat kuuntelevat oppilaita ja heidän toiveitaan painettujen kirjojen palauttamiseksi kouluihin. Puolue vaatii oppilaille painettuja fyysisiä oppikirjoja vaihtoehtona digitaalisille oppimateriaaleille niin, että käytännöt kunnan oppilaitoksissa ovat oppilaiden näkökulmasta yhdenvertaiset.