Viime viikolla Euroopan komission uutisoitiin tehneen täyskäännöksen ilmastopolitiikassa. Arvostelijoiden mukaan se suorastaan vesitti yritysvastuudirektiivin (CSDDD) niin sanotulla omnibus-esityksellään, joka poistaa monien ilmastoa, ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevien toimien velvoittavuuden.
Esityksessä rajataan 80 prosenttia yrityksistä direktiivin ulkopuolelle, ulotetaan huolellisuusvelvoite lähinnä vain yritysten omaan toimintaan ja rajoitetaan suurten yritysten oikeutta saada tietoa pienemmistä yrityskumppaneistaan.
Samaan aikaan komissio julkaisi uuden ”puhtaan teollisuuden ohjelman” (Clean Industrial Deal), jonka julkilausuttu tarkoitus on tukea myös Euroopan kilpailukykyä, innovaatioita ja häiriönsietokykyä. Unioni on rahoittamassa ohjelmaa sadalla miljardilla eurolla, ja jakoperusteista keskustellaan kiivaasti.
Mitä komission poukkoilevasta ilmastopolitiikasta pitäisi ajatella?
Ristiriitaista ja epäjohdonmukaista
Greenpeace Nordenin ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen moitti komissiota johdonmukaisuuden puutteesta. KU haastatteli Kososta komission ja World Energy Councilin (WEC) järjestämän seminaarin yhteydessä. WEC on kansainvälinen energia-alan asiantuntijoiden yhteistyöjärjestö.
– Samaan aikaan, kun halutaan saada yksityiset rahavirrat nopeasti liikkeelle, luodaan sotkua yritysvastuun, huolellisuusvelvoitteen ja vihreiden sijoitusten luokittelun saralla. Se luo pankki- ja sijoitusmaailmaan hämmennystä, Kosonen totesi.
Sijoittajat haluavat jatkuvuutta ja ennustettavuutta, eivät ”sotkua”.
– Clean Industrial Dealissa puhutaan kaikesta kauniista ja hyvästä. Miten kilpailukykyä parannetaan, miten saadaan yksityistä investointirahaa ja miten regulaation on oltava ennustettavaa. Omnibusin puolella se ei kuitenkaan toteudu. Tässä on nyt se epäsuhta, hän tiivisti.
”Vaikka asiat etenevät nyt eri nimellä, on täysin selvää, että ne etenevät.”
Kososen mukaan kokonaisuudessa on useita ristiriitaisuuksia. Yksi niistä koskee kaasua.
– Samaan aikaan, kun halutaan irtautua niistä, tehdään kuitenkin investointeja nesteytetyn kaasun infraan, eli ei kuitenkaan luoteta omaan tekemiseen.
Kyse myös talouden modernisoinnista
Kelkan kääntämisestä ilmasto- ja ympäristöasioissa Kosonen ei komissiota kuitenkaan syytä.
– Vaikka asiat etenevät nyt eri nimellä, on täysin selvää, että ne etenevät ja ilmastotoimia jatketaan. Kiertotalous nousee suurempaan rooliin ja eri agendat yhdistyvät. Tässä ei ajeta vain ympäristöasioita, vaan myös talouden, työpaikkojen ja kaiken modernisointia. Se jatkuu yhä, Kosonen sanoi.
– Kukaan ei sano, että fossiilitalous olisi palaamassa, sanoi myös Kososen kanssa samassa paneelissa puhunut Climate Leadership Coalitionin (CLC) toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.
CLC on Euroopan suurin ilmastobisnesverkosto, jota ovat olleet perustamassa muun muassa Neste, Kone ja Sitra.
– Kysymys on siitä, kuinka nopea muutos on. Pohjoismaissa kysymys on myös taloudellisesta hyödystä, sillä mitä nopeammin maailma luopuu hiilestä, sen parempi meidän bisneksillemme, Kaskinen sanoi.
– Ennen on ajateltu, että ympäristötyöllä rajoitetaan kasvua, mutta nyt ollaan täysin toisessa tilanteessa. Valtaosa pohjoismaisesta liike-elämästä näkee, että ilman vihreää siirtymää kasvua syntyy vähemmän. Vihreä siirtymä ei suinkaan rajoita kasvua, vaan tuottaa sitä.
Vuonna 2024 Euroopassa tuotettiin aurinkovoimalla enemmän sähköä kuin hiilivoimalla.
Vihreän siirtymän vaikeat kysymykset
Paneelissa Kaskinen puhui siitä, ettei energian käyttöä tulisi säädellä liikaa, ettei sähköistäminen hidastu.
Samaan aikaan tiedetään kuitenkin, että lisääntynyt tehokkuus lisää aina myös kulutusta – eli ainoa tie vähentää kokonaispäästöjä on vähentää myös kulutusta. KU kysyi Kaskiselta, miten tämä paradoksi ratkaistaan.
– Kysymys on erinomainen. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muualla teollisuudessa päästöt vähenevät nimenomaan sähkön käytön lisääntymisen seurauksena. Sähkö on se, mitä kykenemme tällä hetkellä puhtaasti tuottamaan. Siksi sähkön tuotannon ja kulutuksen lisääminen on tällä hetkellä ilmastonäkökulmasta hyvinkin keskeistä, Kaskinen vastasi.
– On totta, että esimerkiksi ledivalaistuksen muuttuminen edullisemmaksi on johtanut ledien lisääntymiseen, mutta erityisen tärkeää on nyt, että raskaassa teollisuudessa ja liikenteessä löydetään sähköistämisen reitit. Siksi pidämme tätä keskeisenä.
”Mitä nopeammin maailma luopuu hiilestä, sen parempi bisneksillemme.”
Sähköistyminen vaatii kuitenkin paljon mineraaleja, jotka sijaitsevat usein merkittävien luontoarvojen alueilla. Esimerkiksi Suomessa monet malmiot sijoittuvat luonnonsuojelualueille.
– On selvää, että mineraaleja tarvitaan ja on selvää, että Suomella niitä jonkin verran on. On myös selvää, että ainakaan ongelmia ei pidä sysätä muualle. Niin kauan kuin käytämme mineraaleja niin mittavasti kuin käytämme, on parempi, että hoidamme ongelmat omalla lainsäädännöllämme kuin että laitamme Kongon lapset niitä kaivamaan.
Siksi Kaskinen näkee tässä roolin myös kotimaisella tuotannolla.
– Samaan aikaan pitää olla tiukat ympäristömääräykset ja on pidettävä huolta siitä, että arvoketjuja syntyy tänne, että suomalaiset toimijat kykenevät olemaan mukana näissä hankkeissa.
uutiskirje 