KU: Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas, kirjoitit Blueskyssä, että Orpon hallituksen aikana Suomen talous on palannut koronavuoteen 2020. Mitä tarkoitat tällä?
Jussi Ahokas: Tilastokeskus julkaisi perjantaina vuoden 2024 kansantalouden vuositilinpidon ja oikeastaan hämmästyin tarkastellessani talouden makrokuvaa sektorinäkökulmasta – erityisesti talouden eri sektoreiden ylijäämien ja alijäämien kautta. Nimittäin aivan samoin kuin pahimpana koronavuonna 2020, jolloin talous jouduttiin epidemian rajoittamiseksi sulkemaan, myös viime vuonna julkiset alijäämät olivat hyvin suuret, minkä vastinparina puolestaan kotitaloudet, yritykset ja rahoituslaitokset kartuttivat merkittäviä ylijäämiä.
Ulkomaan sektori oli molempina vuosina hieman alijäämäinen eli ulkomailta Suomeen maksettiin enemmän tuloja kuin täältä ulkomaille. Lisäksi bruttokansantuote supistui vuonna 2023 jo toista vuotta peräkkäin, mikä vertautuu vuoden 2020 nopeaan arvonlisäyksen supistumiseen. Näiltä osin talouden makronäkymä oli siis vuonna 2024 hyvin samanlainen kuin vuonna 2020.
Tämän hämmästyksen summasin sitten niin, että tässähän on päädytty koronaepidemiatalouteen ilman koronaepidemiapolitiikkaa. Ihmeellisellä tavalla viimeaikaiset talouden dynamiikat ovat johtaneet samanlaisiin lopputuloksiin talouden sektoreiden välisten rahavirtojen suhteen, kuin mitä tapahtui koronaepidemian räjähtämisen vuonna 2020.
KU: Voiko vielä sanoa, kuinka paljon tilanteesta johtuu hallituksen toimista ja kuinka paljon kyse on ulkoisista tekijöistä?
JA: Totta kai molemmat ovat näihin tulemiin vaikuttaneet, mutta on mahdotonta sanoa vielä, tai ehkä koskaan, missä suhteessa. Jos nyt sellaisella intuitiivisella ”nopeasti fläppitaululle” -tekniikalla edellisten lopputulosten syitä lähtisin erittelemään, niin seuraavia asioita ennen kaikkea korostaisin.
Ensimmäiseksi aiempia vuosia korkeammalle jäänyt korkotaso näyttää edelleen hillitsevän investointihalukkuutta Suomen taloudessa, mikä näkyy ennen kaikkea yksityisen sektorin kasvaneena ylijäämänä.
Orpon hallituksen taloudelliset seuraukset: koronavirusepidemiatalous ilman koronavirusepidemiapolitiikkaa.
#talous
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj.bsky.social) 14. maaliskuuta 2025 klo 9.51
Toiseksi ehkä jonkinlainen yleisempi taloudellinen epävarmuus on padonnut kotimaisen kysynnän kasvua, mikä on heijastunut yksityisten ylijäämien lisäksi myös ulkomaan sektoriin tuonnin selvänä alenemisena. Suomen vaihtotase on siksi kääntynyt ylijäämäiseksi, vaikka viennin veto on ollut melko heikkoa viime vuodet.
Kolmanneksi kokonaisveroaste on pudonnut vuodesta 2022 noin 1,3 prosenttiyksikköä, mihin on vaikuttanut ennen kaikkea työttömyysvakuutusmaksujen alennukset, joita ei ole muilla veronkorotuksilla kompensoitu.
Neljänneksi julkisten sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvu on jatkunut vahvana väestörakenteellisista sekä sote-uudistukseen liittyvistä syistä johtuen.
Viidenneksi sosiaalietuuksien vähitellen kumuloituvat leikkaukset näyttävät vaikuttavan negatiivisesti talouden kulutusalttiuteen, kun pienituloisten tulot pienenevät suhteessa parempituloisiin. Tämä tietenkin sitten lisää kotitalouksien säästämistä makrotasolla tarkasteltuna.
”No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on”
Eli syitä voidaan etsiä yhtä lailla Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta, kotimaisesta talousluottamuksesta, kroonistuvasta talouden alikysyntätilanteesta, väestörakenteellisista tekijöistä kuin myös hallituksen budjettipolitiikasta, joka on julkisuudessa esitetty paljon tiukempana talouskuripolitiikkana kuin mitä se sitten todellisuudessa on ollut.
Kiinnostavaahan tässä on myös se, että vaikka julkiset alijäämät ovat todella suuria, niillä ei näytä olevan merkittävää talouden kasvua kirittävää vaikutusta. Monet muut tekijät kuin alijäämän koko näyttävätkin nyt hallitsevan Suomen talouden suunnan määrittymistä.
KU: Miten tilanne on ajautunut näin synkäksi? Euroopassa on yleisesti vaikea taloustilanne, mutta Suomi on joissain arvioissa ajautunut lamaan.
JA: No tuskin Suomi kuitenkaan lamassa vielä on, vaikkakin pitkittyneessä taantumassa. Euroopassahan taloustilanne on vaihteleva ja esimerkiksi eteläisissä euromaissa viime vuodet ovat olleet parasta kasvun ja työllisyyden aikaa sitten 2000-luvun alun ja ajan ennen eurokriisiä. Pohjoisemmassa on toki sitten ollut vaikeampaa eri syistä johtuen.
Meillä ehkä korkoympäristö ja Venäjän markkinoiden sulkeutuminen ovat olleet suurimmat tekijät, Ruotsissa myös korkoympäristö, mutta Saksassa sitten energiakriisi ja vientimarkkinoiden sulaminen muun muassa Kiinassa.
Ja ainahan Saksan ja Ruotsin talouden meininki vaikuttaa Suomen talouteen enemmän kuin vaikka Espanjan ja Italian talouksien. Eli voidaan ajatella, että Suomen talouteen on iskenyt yhtä aikaa monenlaisia erityisiskuja ja siksi ollaan siinä missä ollaan.
KU: Nyt hallitus puuhaa puolustusmenojen lisäämistä. Samaan aikaan se hellii ajatusta leikkauspolitiikan jatkamisesta. Yhdistelmä kuulostaa aika vaaralliselta, koska miljardien lisäpanostus aseisiin tarkoittaisi mittavia lisäleikkauksia.
JA: Oikeastaan hallituksen leikkauspolitiikan ja sopeutuspolitiikan, josta on jo päätetty, vaikutukset iskevät talouteen kovimmillaan vasta tänä kuluvana vuonna 2025. Sitten on Trumpin hallinnon maailmantalouteen tuoma mieletön epävarmuus ja jo aktivoitu tullipolitiikka, jotka varmasti syövät myös Euroopan taloudellista aktiviteettia.
Myöskään nopeaa korkojen alentumista tänä vuonna ei ole enää näköpiirissä ja todennäköisesti sellainen saadaan vain äkillisen taantuman yllättäessä Suomen ja muut euromaat. Jos hallitus tekee vuoden 2024 toteutuneista alijäämistä sen johtopäätöksen, että sopeutusta on tehtävä vielä paljon kovemmalla kädellä, jälleen uhkana on heikentää suhdannetta niin sanotulla myötäsyklisellä politiikalla. Ehkä emme pääse taantumasta sitten lainkaan irti ja työttömyys lukkiutuu korkealle tasolle useaksi vuodeksi.
Mitä sitten puolustusmäärärahojen lisääminen tähän kokonaisuuteen vaikuttaisi? Jos sen seurauksena suomalainen puolustusvälinetuotanto kasvaisi merkittävästi, sehän olisi vain positiivista tilanteessa, jossa talouden tuotantokapasiteettia on käyttämättä ja puolustusvalmiutta pitää parantaa.
”Suomen talouteen on iskenyt yhtä aikaa monenlaisia erityisiskuja”
Jos taas se tarkoittaisi pääasiassa tuonnin lisääntymistä, eivätkä rahat jäisi kotimaiseen kiertoon, makrotaloudellinen vaikutus saattaisi olla jopa huono. Varsinkin, jos samalla leikattaisiin sosiaalietuuksista ja sosiaalipalveluista tai muuten rajoitettaisiin kansalaisten tuloja esimerkiksi veronkorotuksilla. Paljon siis riippuu siitä, mitä puolustusmäärärahoilla käytännössä tehdään, kulutuksen laadusta.
KU: Hallitus odottaa kasvua samaan tapaan kuin Samuel Beckettin näytelmässä odotetaan herra Godot’a, joka ei vain koskaan saavu. Toki Risto Murron työryhmä tarjosi kasvun edellytyksiksi perintö- ja lahjaveron poistamista ja valtion omaisuuden myyntiä. Mitä hallituksen pitäisi nyt tehdä?
JA: Luulen, että hallitus tietää varsin hyvin, mitä sen pitää vielä tehdä. Tämä on ollut jokseenkin selvää hallitusohjelman ensi päivistä lähtien ja nyt Murron työryhmän kautta saatiin vielä kirkastusta niistä toimista, mitä hallitukselta kautensa lopulta odotetaan.
Mutta jos leikitellään sellaisella ajatuksella, että hallitus haluaisi tulevina vuosina vahvistaa varmasti Suomen talouden kasvua, parantaa työllisyyttä, alentaa työttömyyttä ja kohentaa julkisyhteisöjen alijäämien suhdetta bruttokansantuotteeseen, sen pitäisi lisätä kulutusta sekä investointeja kirittäviä menoja ja kiristää sellaisia veroja, joiden vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin on pieni.
Lisäksi hallituksen kannattaisi ajaa Euroopan tasolla sellaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka laittaa koko talousalueella pyörät pyörimään niin, että hyöty siitä valuu myös suomalaiseen suhdanteeseen.
Elintärkeää tällaisen makrotalouspolitiikan ajamisessa on se, että sen tulokset ovat laadullisesti järkeviä: Euroopan turvallisuus vahvistuu, kestävyyssiirtymä etenee ja vauhdittuu sekä sosiaalinen resilienssi ja kilpailukyky laajasti ymmärrettynä vahvistuvat.
Tällä tavalla Eurooppa saisi näissä maailman myrskyissä jälleen kiinni strategisesta autonomiastaan ja määräisi itse maanosan suunnan tästä tulevaisuuteen. Tällaiseen eurooppalaiseen projektiin nykyisen Suomen hallituksenkin kannattaisi osallistua.