Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski moittii pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen kehityspoliittista suuntaa vääräksi ja vastuuttomaksi.
‒ Aikana, jolloin maailman rikkain mies lopettaa äkkiväärillä toimilla USA:n avun maailman köyhimmille lapsille, ja jolloin kansanmurha ja näännytys Gazassa yhä jatkuu, olisi edes Suomen tehtävä hyvää kehityspolitiikkaa, hän sanoo.
– Sen sijaan Orpon hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti, vaikka pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa.
Koulutukseen kohdistuvasta kehitysyhteistyöstä leikataan 30 prosenttia.
Lohikoski piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron palautekeskustelussa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta.
Painotus viennissä
Lohikoski huomauttaa, että ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Hän viittaa selontekoon. Siinä painotus on Suomen viennin ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien edistämisessä, ja kehitysyhteistyön rahoitusta ohjataan Suomen hyödyksi.
Lohikosken mukaan kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehitysrahoitustavoitteet puuttuvat selonteosta. Hän tähdentää rahoituksen merkittävän vähenemisen myös heikentävän hyviäkin päämääriä.
– Vaikka koulutus on yksi selonteon painopisteistä, leikataan siihenkin kohdistuvasta kehitysyhteistyöstä 30 prosenttia vuoden 2023 tasosta.
Merkittäviä puutteita
Lohikoski pitää huolestuttavana sitä, ettei ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä kritisoida selonteon merkittäviä puutteita. Hän muistuttaa, että vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka jätti mietintöön vastalauseen.
‒ Vasemmistoliiton mielestä hallituksen pitää perua massiiviset kehitysyhteistyöleikkaukset, jotka syövät myös Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisillä areenoilla, Lohikoski sanoo.
‒ Köyhyyden poistamisen, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien tulee jatkossakin olla Suomen kehityspolitiikan keskiössä. Kauppapoliittisilla toimillakin on oltava kehitystavoitteita, ja niissä on huomioitava kehittyvien maiden epätasa-arvoinen asema, Lohikoski sanoo.
uutiskirje 