Teollisuusliiton hallitus hylkäsi viime sunnuntaina valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisuksi. Liiton hallitus katsoi, ettei sovintoehdotuksen taso ja muoto palkankorotusten osalta vastaa riittävällä tavalla asetettuja neuvottelutavoitteita.
– Positiivista tässä on se, että sovintoesitys tuli. Sitä oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle.
Teollisuusliitto on neuvotellut työehtosopimuksista useamman kuukauden ajan.
– Nyt oli kahdeksastoista kerta, kun olimme valtakunnansovittelijan tykönä. Meillä on kuitenkin lakot olleet päällä jo kaksi viikkoa, ja nyt alkaa kolmas viikko. Oli hieno ele, että sovintoesitys sieltä kaiken kaikkiaan tuli.
Turja Lehtosen mukaan sovintoesityksessä oli hyvää sekin, että nyt kaikille tilannetta seuraaville selvisi, mistä koko kiistassa oikeastaan on kysymys.
– Tähän saakka luvut on pidetty tarkkaan jemmassa. Nyt viimeistään työntekijöille selvisi, että yleiskorotusta oltaisiin tarjoamassa viisi prosenttia kolmelle vuodelle. Kaikki tietävät, että tarvittaisiin vähintään yhdeksän prosentin korotukset, jotta ostovoimakuoppaa saataisiin kurottua jollain tavalla umpeen.
Kuka sotkee työmarkkinapöytää?
Tämänkertaisessa työmarkkinapöydässä on pöydän kattamisesta lähtien ollut selvää, että osapuolten näkemykset palkankorotuksista ovat todella kaukana toisistaan.
– Tässä neuvottelujen aikana molemmat osapuolet ovat pyrkineet omilla materiaaleillaan todentamaan omia näkemyksiään. Sitä tässä on nyt jaapasteltu todella pitkään, Turja Lehtonen sanoo.
– Surullista tässä kaikessa on se, että vaikka Teollisuusliitto on tuonut pöytään Suomen Pankin, Tilastokeskuksen ja Euroopan komission tuottamaa tietoa siitä, millaisessa ostovoimakuopassa työntekijät ovat. Olemme myös tietoisia siitä, että tietyssä pisteessä palkankorotukset haittaisivat Suomen kilpailukykyä. Tämän kaiken valossa on selvää, että meidän palkankorotustavoitteemme kestää päivänvaloa kaikilta osin, Lehtonen toteaa.
Työnantajapuoli sen sijaan on lähtenyt siitä liikkeelle, että Teollisuusliiton näkemys tuhoaa heidän mukaansa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn.
Turja Lehtonen lisää, että sopimus olisi syntynyt jo ”aikapäiviä sitten” ilman Elinkeinoelämän keskusliiton johtamaa työnantajapuolen koordinaatiota.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa koordinoivat sitä, minkä kaltaisia ratkaisuja tässä pääsee syntymään. Ei siellä mietitä suomalaisen työntekijän ostovoimaa tai sitä, mikä on työn tulevaisuus. Siellä istutaan poliittiset hatut päässä, Lehtonen moittii.
– Verivalat on vannottu. On päätetty, että suomalainen ammattiyhdistysliike yritetään tuhota, ja sillä tiellä he tässä ovat. Tietysti ministeriöiden mukanaolosta ei voi sanoa muuta kuin sen, että se on käytävillä kuultua puhetta, Lehtonen sanoo.
”On päätetty, että suomalainen ammattiyhdistysliike yritetään tuhota, ja sillä tiellä he tässä ovat.”
Jotain työnantajapuolen tiukasta koordinaatiosta kertoo sekin, että mekaaninen metsäteollisuus, joka on alana todella hankalassa tilanteessa, ei ole missään tekemisissä EK:n kanssa. Sillä alalla syntyy kuitenkin työehtosopimuksia koko ajan. Paperiliiton kaikki työehtosopimukset ovat jo voimassa.
– Mekaanisesta metsäteollisuudesta yli puolet on jo työehtosopimusten piirissä. Niiden palkkaratkaisut ovat kaikki jo yli seitsemän prosenttia kahdelle vuodelle ja yli yhdeksän prosenttia kolmelle vuodelle, Turja Lehtonen kertoo.
Hänen mukaansa tästä kiistasta on suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kaukana.
– Tässä on kysymys ideologisesta ristiriidasta: EK, tuo pääoman luvattu linnake on päättänyt, että ay-liikkeelle ei saa antaa periksi, ja ajaa tätä nyt kuin käärmettä pyssyyn, Lehtonen jyrähtää ja kertoo esimerkin:
– Viime keväänä ennen työtaisteluiden alkamista eräs yritysjohtaja soitti minulle ja kysyi, onko mitään tehtävissä. He halusivat pitää tehtaan toiminnassa. Hän kuitenkin arveli, että asiat on päätetty niin, että pääluottamusmies pitää työntekijät lakossa ja EK on komentanut työnantajat kestämään kaiken. Vastasin hänelle, että ”näin se on”.
Tehdäänkö nyt tupoa?
Turja Lehtosen mukaan tällä työmarkkinakierroksella ilmassa ovat selkeät tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli tupon tunnusmerkit.
– Kuten tupossa yleensä, yhtenä ratkaisukulmana ovat olleet valtiovallan toimet työmarkkinaosapuolten lisäksi. Kyllähän EK hakee sellaista, että syntyvät palkankorotukset tulisivat valtion maksettaviksi, Lehtonen arvioi.
Hän sanoo myös huomanneensa, että kun työmarkkinapöydissä puhutaan Suomen kilpailukyvystä, ei luvuilla vaikuta olevan mitään merkitystä.
– Kilpailukykyloikkaa syntyy kyllä, kun valtiovalta tekee veronkevennyksiä, mutta työnantaja ei niitä halua huomioida. Ainoastaan palkat huomioidaan. Tämä on kumma juttu. Siinä pöydässä kaikki maailman ongelmat aina tuottavuudesta, markkinoinnista ja kysynnästä lähtien ratkaistaan sillä, että ei tehdä isoja palkankorotuksia, Lehtonen ihmettelee.
Tunnelmat Teollisuusliiton kentällä ovat varapuheenjohtaja Lehtosen mukaan hyvät.
– Tunnelma on vahva. Työntekijöiltä meille tuleva viesti on se, että periksi ei saa antaa. Porukka näkee, että tässä ollaan oikeiden asioiden puolella, Lehtonen kehuu.
Ammattiyhdistysliikettä yritetään lyödä nyt kanveesiin moneltakin suunnalta. Turja Lehtosen mukaan tämän nyrkkeilykehän punaisessa nurkassa on kuitenkin vielä vahva ammattiyhdistysliike, joka ei ole vielä lähelläkään kanveesia.
– Ei olla vielä kertaakaan otettu edes lukua! Hyvin pysytään pystyssä, ja kiitos siitä kuuluu meidän jäsenistöllemme. Ilman jäseniä emme olisi pärjänneet, hän toteaa.
– Kun näihin eriin on lähdetty, työnantaja on laskenut väärin sen, miten jäsenistömme haluaa olla mukana näissä työtaisteluissa. Se on meidän vahvuutemme.