Suomeen tehtiin eläkeuudistus, joka ratkaisi kestävyysvajeen, sanoo pääekonomisti – ”Kestävyysvajelaskelmat ovat talousteoreettisesti huonosti perusteltuja”

KU: STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, kirjoitit Bluesky-somealustalla, että keskusjärjestöjen sopima eläkeuudistus ratkaisi Suomen julkisen talouden niin kutsutun kestävyysvajeen. Miten uudistus ratkaisi sen?

PL: Valtiovarainministeriö arvioi eläkeuudistuksen pienentävän kestävyysvajetta huomattavasti. Tähän vaikuttaa sijoitustuottojen suurempi osakepaino ja siten suuremmat odotettavissa olevat tuotot.

Lisäksi inflaatiovakauttaja pienentää eläkkeiden menopainetta. Myös rahastointiasteen kasvattaminen vaikuttaa. Eläkeuudistus kokonaisuutena pienentää tulevien eläkemaksujen korotuspainetta merkittävästi.

Eläkesopimuksessa vähemmälle huomioille jäänyt, että työmarkkinajärjestöt ratkaisivat julk. talouden kestävyysvajeen. Vakiintuneen käytännön mukaisesti vaikutuksia arvioidaan keskiarvolla, eikä mediaanilla. Uudistukset pienentävät kestävyysvajetta 3,3 % BKT:stä eli käytännössä poistaa sen kokonaan.

[image or embed]

— Patrizio Lainà (@patriziolaina.bsky.social) 6. helmikuuta 2025 klo 14.11

Esimerkiksi keskiarvolla mitattuna eläkemaksu ei nousisikaan nykyisestä vajaasta 25 prosentista 26 prosenttiin vuonna 2090 vaan laskisi peräti 19 prosenttiin. Toisin sanoen eläkeuudistus pienentää eläkemaksujen korotuspainetta jopa seitsemän prosenttiyksikköä. Mediaanilla mitattuna korotuspaine pienenee vähemmän, noin kolme prosenttiyksikköä. mutta sekin on huomattava alenema.

Mitä se tarkoittaa Suomen julkiselle taloudelle?

PL: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta merkittävästi. Käytännössä Suomen julkisen talouden kestävyysvaje häviää kokonaan. Kestävyysvaje pienenee mediaanin perusteella 0,57 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun taas keskiarvolla mitattuna se pienenee peräti 3,3 % BKT:stä.

Valtiovarainministeriön arvioima kestävyysvaje pienentyi jo joulukuun ennusteessa puoleentoista prosenttiin BKT:stä pääasiassa positiivisen väestöennusteen päivityksen seurauksena. Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta vielä selvästi lisää.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti vaikutuksia pitäisi arvioida keskiarvon perusteella, eikä mediaanin, jolloin puolitoista prosenttia BKT:stä kestävyysvaje kääntyisi vastaavan suuruiseksi kestävyysylijäämäksi. Pitkällä aikavälillä julkisessa taloudessa on siis merkittävästi jakovaraa.

Mitä tämä kertoo kestävyysvajelaskelmista?

PL: Kestävyysvajelaskelmat ovat talousteoreettisesti huonosti perusteltuja, eikä niitä olisi pitänyt lähtökohtaisestikaan käyttää talouspolitiikan ohjenuorana. Kestävyysvajelaskelmat ovat myös hyvin herkkiä melko pienille muutoksille oletuksissa kuten eläkeuudistus osoittaa.

Toivottavasti jatkossa julkisen talouden sopeutusvaatimuksia ei ainakaan enää perustella kestävyysvajeella.

Lue lisää: Näin VM laskee Suomen kestävyysvajeen – ”Siinä on todella paljon oletuksia, joita on todella vaikea perustaa mihinkään”