Euroopan parlamentti kokoontui viime viikolla taas täysistuntoon Strasbourgissa. Europarlamentaarikko Li Anderssonin mielestä täysistuntoviikon mielenkiintoisinta antia olivat keskustelut, joita käytiin digitaalisista alustoista ja EU:n toimista niihin liittyen.
– Puolan pääministeri Donald Tusk esitteli parlamentille maansa puheenjohtajakauden prioriteettejä, mutta poliittisesti merkittävin keskustelu liittyi somealustoihin, erityisesti X:ään (entinen Twitter) ja Elon Muskiin. Parlamentissa oli nähtävissä todella vahva ristiriita äärioikeiston ja muun parlamentin välillä. He näkivät sensuurina kaikki pyrkimykset luoda tasapainoisia pelisääntöjä ja sisällön moderointia alustoilla. He syyttivät sitä sananvapauden rajoittamiseksi, mitä se ei tietenkään ole, Andersson toteaa.
Salin vasemmalta laidalta ja keskustasta vaadittiin EU:lta vahvempia toimia kuin tähän asti. Vasemmistosta peräänkuulutettiin muun muassa tiukempaa puuttumista siihen, mitä some-alustoilla tapahtuu. Li Anderssonin mielestä se on harvinaisen tärkeää nyt, kun maailman rikkain mies on ostanut yhden alustan omaksi poliittiseksi äänitorvekseen ja käyttää sitä vaikuttaakseen poliittisesti eri EU:n jäsenmaissa ja muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Iso-Britanniassa.
Sääntelyä ja vaihtoehtoja
Some-oligarkkien kuriin laittamisessa on Anderssonin mukaan monta eri ulottuvuutta.
– Totta kai on tärkeää, että EU käyttää täysimääräisesti niitä toimivaltuuksia, jotka sillä on voimassaolevan digipalvelulainsäädännön nojalla. Tutkinnat sekä TikTokista että Twitteristä ovat nyt käynnissä, Andersson sanoo.
Ei kuitenkaan ole vielä varmuutta siitä, ovatko EU:n itse päättämät työkalut riittävän vahvoja. Lainsäädäntö pohjaa aika pitkälle siihen, että alustoilla itsellään on vastuu toimia tietyillä tavoilla. Jos ne eivät tee niin, on EU:lla toimivalta langettaa alustoille sakkoja tai jopa kieltää niiden toiminta EU-alueella. Se on jo todella järeä työkalu.
Li Anderssonin mukaan EU:lla on oltava valmiutta myös päivittämään lainsäädäntökokonaisuuksia siinä tapauksessa, jos todetaan, että olemassa olevat työkalut eivät ole riittäviä.
– Nyt maailman rikkain mies pyrkii avoimesti vaikuttamaan politiikkaan, ja kiinalaista TikTokia hyödynnetään vastaavasti poliittiseen vaikuttamiseen. Tämä ei tietenkään ole hyväksyttävissä.
Sääntely ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa, joka liittyy digitalouden monopolisoitumiseen. Euroopassa ollaan tilanteessa, jossa koko julkinen keskustelu ja kaikki data keskittyvät muutaman jättiyrityksen omistamille alustoille. Valta-asetelma on yhtä ongelmallinen, olivat alustat sitten Kiinan valtion tai muutaman rikkaan oligarkin hallinnassa.
– Siksi mielestäni keskustelu, jota pitäisi käydä, liittyy siihen, miten voidaan toimia tätä monopolisoitumista vastaan ja sitä vastaan, että taloudellinen eliitti ostaa itselleen myös poliittista vaikutusvaltaa some-alustojen omistamisen kautta, Li Andersson painottaa.
Kysymys liittyy EU:n toimintavapauteen ja suvereniteettiin.
– Digitalouden osalta suvereniteetin pitäisi tarkoittaa myös sitä, että Euroopassa ryhdyttäisiin kehittämään omia kyvykkyyksiä ja investoimaan julkiseen, digitaaliseen infrastruktuuriin. On luotava edellytyksiä toisentyyppisenkin digitaalisen ekosysteemin perustamiselle. Sellaisen, joka perustuisi avoimille lähdekoodeille ja standardeille. Lähdettäisiin tekemään näitä asioita toisin kuin muualla. Pikku hiljaa kyvykkyyksien kasvattamisen kautta voisi olla mahdollista tasapainottaa taloutta myös globaalin digitalouden osalta. Tämä keskustelu on kuitenkin vielä alkamatta, vaan puheet pyörivät EU:n toimivaltuuksien ympärillä. Laajempi visio siitä, miten EU vähentää riippuvuuttaan digijäteistä puuttuu edelleen, Andersson kertoo.
Trump, euro-oikeiston presidentti
Toinen merkittävä viime viikon puheenaihe olivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virkaanastujaiset. Trump aloitti toisen kautensa viime viikon maanantaina.
– Kyllähän Euroopan laita- ja äärioikeisto kokevat, että Trump on heidän presidenttinsä. He suhtautuvat Trumpin ideologiaan erittäin myötämielisesti, kun taas vasemmalta laidalta kuului painokkaita puheenvuoroja siitä, että EU:n pitäisi olla huomattavan paljon nykyistä tiukempi linja suhteessa Trumpin hallintoon.
Anderssonin mukaan EU:n johdon ja eurooppalaisten valtionjohtajien kommentointi Trumpista on ollut varovaista, vaikka Trump on uhkaillut EU-maa Tanskaa muun muassa Grönlannin haltuun ottamisella.
– On varottu suututtamasta Trumpia: on ajateltu, että silloin hän voisi tehdä jotain vieläkin typerämpää. Onhan se niinkin, että jos suurvallan johtaja uhkaa vallata alueita toisilta suvereeneilta valtioilta, eikä poissulje sotilaallisen voiman käyttöä tavoitteidensa toteuttamiseksi, on se samaa maailmankuvaa ja ideologiaa, mitä Putin edustaa. Siihen pitää reagoida yhtä voimakkaasti. Muuten on riski, että länsimaat ja EU hukkuvat kaksoisstandardien suohon, josta ei päästä enää ylös, koska ne kaksoisstandardit ovat niin ilmiselviä ja räikeitä, Li Andersson toteaa.
EU on myös huomattavan paljon hajanaisemmassa tilanteessa kuin Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella 2017-21.
– Sen näkee siitä, että EU:n valtionjohtajista vain Italian pääministeri Giorgia Meloni sai kutsun Trumpin virkaanastujaisiin. Pidän kyllä hyvin ongelmallisena, jos laitaoikeiston edustaja onkin yhtäkkiä se, joka puhuu USA:n presidentille Euroopan suulla. Se on koko EU:lle valtavan iso poliittinen ongelma.
Andersson arvioi, että myös Slovakian Robert Fico tai Unkarin Viktor Orbán olisivat varmasti kovasti halunneet päästä virkaanastujaisiin ja jopa odottivat sitä, että olisivat olleet kutsuttujen listalla.
– Nythän Orbán on jo rohkaistunut Trumpin valinnasta sen verran, että hän on jo aiheuttamassa ongelmia EU:n Venäjä-pakotteiden päätöksiin. Se osoittaa taas kerran sen, että Orbán on saanut rohkaisua Venäjä-myönteiseen linjaansa Trumpin valinnan myötä. Sen sijaan sellaiset Euroopan maat, jotka voisivat toimia vahvemmin kansainvälisen oikeuden ja eurooppalaisten arvojen puolestapuhujina eivät ole ottaneet sitä roolia, vaan ajavat mieluummin varovaista linjaa.
Li Andersson varoittaa skenaariosta, jossa Trump alkaa toimimaan räikeästi kansainvälistä oikeutta rikkovalla tavalla.
– Hän on väläytellyt palestiinalaisten pakkosiirtoa Gazasta, mikä on rikos kansainvälisen oikeuden nojalla. Aika todennäköinen skenaario on myös kiihtyvä kauppasota. Nyt on riskinä, että syntyy Trumpin, Putinin, Orbánin ja Argentiinan presidentti Javier Milein kaltaisten autoritaaristen johtajien kansainvälinen liittouma, jossa geopoliittisista ristiriidoistaan huolimatta heillä on yhteinen ideologia. Sen kautta he voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa monenkeskiselle kansainväliselle yhteistyölle.
Palestiinan tie rauhaan ja oikeuteen
Kolmas tärkeä puheenaihe viime viikolla oli Israelin ja Hamasin tulitauko, joka tuli voimaan viime viikolla. Li Anderssonin mukaan tulitauko tuo hetken hengähdystauon sitä erittäin kipeästi kaipaaville ihmisille.
– Erityisesti humanitaarisen avun perille saattamisen kautta voidaan pelastaa merkittävä määrä henkiä. Sikäli tulitauko on totta kai todella tärkeä.
Andersson kuitenkin muistuttaa, että tulitauko ei kuitenkaan tarkoita rauhaa, eikä välttämättä edes polkua rauhaan.
– Kansainvälisen yhteisön pitää osoittaa olevansa valmis luomaan painetta rauhanprosessin aikaansaamiseksi, hän peräänkuuluttaa.
Jotta voidaan puhua rauhasta Palestiinassa, on puhuttava Israelin miehityksestä ja sen purkamisesta. Tilanne Länsirannalla on vain pahentunut tulitaukosopimuksen voimaantulon jälkeen.
”Yhdysvaltojen linjassa ei ole tapahtunut käännettä parempaan.”
– Esimerkiksi Jeninin pakolaisleirillä Länsirannalla yli kymmenen ihmistä on tapettu Israelin hyökkäyksessä. Kansainvälisen yhteisön on otettava tiukka kanta siihen, että Israelin on toimittava kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen mukaisesti ja vetäydyttävä kokonaan laittomasti miehittämiltään alueilta, Andersson vaatii.
Hänen mukaansa ollaan vielä toistaiseksi erittäin kaukana tilanteesta, jossa voidaan puhua palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden täysimääräisestä toteutumisesta.
– Trumpin puheet palestiinalaisten pakkosiirroista muualle vain osoittavat huolestuttavalla tavalla sen, että Yhdysvaltojen linjassa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Tässä tarvitaan muilta mailta linjakkuutta ja halua toimia Norjan, Espanjan ja Irlannin viitoittamalla tiellä. Myöskään EU ei kokonaisuutena tee missään nimessä tarpeeksi, vaan se voisi tehdä paljon enemmän, Li Andersson sanoo.
uutiskirje 
