Nollatuntisopimus on tämän jutun avainsana.
Vuosia Suomessa asunut maahanmuuttaja on ollut töissä SOL:lla postipakettien lajittelijana useaan otteeseen. Nykyisin työnantaja on SOL Logistiikkapalvelut Oy, joka on yksi SOL-konserniin kuuluvista yhtiöistä.
Henkilö ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään, koska hän ei ole EU-kansalainen ja työn menettäminen voisi johtaa siihen, että hän joutuu lähtemään Suomesta. Kutsumme häntä Jimiksi.
Jim tekee töitä nollatuntisopimuksella vuokratyöntekijänä. Hän tuli Suomeen opiskelemaan ja teki ensin töitä opintojensa ohessa. Välillä hän oli kausitöissä Lapissa, välillä tehdastöissä, yhden pätkän henkilökohtaisena avustajana. Kun työt muualla loppuivat, hän hakeutui takaisin SOL:lle.
Hyvin suomea puhuva Jim ei ole saanut Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Silti hän haluaa jäädä Suomeen pysyvästi. Nyt hän asuu Helsingissä, jonne tuli töiden perässä. Ne loppuivat, ja hän palasi taas SOL:n palkkalistoille.
– Pyysin vanhalta pomolta suositukset, ja sain töitä, hän kertoo.
Jim oli hiukan varautunut, sillä edellisen SOL-jakson aikana oli tullut ikävä yllätys: palkkaa alennettiin. Moni lopetti työt, mutta juuri opinnoistaan valmistunut Jim jatkoi muutaman kuukauden ennen kuin siirtyi tehtaalle.
”Minulle on epäselvää, olenko yhä työsuhteessa SOL:iin.”
Työrupeama Vantaalla Postin jakelukeskuksessa alkoi kuitenkin hyvin. Töitä oli 40 tuntia viikossa.
– Lajittelen painavia paketteja Postille. Olen SOL:n palkkaama, mutta työskentelen fyysisesti Postin tiloissa, joissa Postin työntekijät ovat seinän takana.
Hän on pyrkinyt Postillekin töihin, koska palkka ja työehdot olisivat paremmat. Lisäksi Postilla työ on kevyempää ja vähemmän kiireistä. SOL:n väelle jätetään 25 kilon koiranruokapakettien siirteleminen.
– Mutta silloin ilmoitettiin, että Posti parhaillaan irtisanoo eikä töitä ole tarjolla.
SOL:n listoilla Postin hommissa
SOL:ssa Postille töitä tekevät työntekijät ovat Medialiiton ja Teollisuusliiton sopiman työehtosopimuksen piirissä, kun Postissa työehtosopimuksen sopivat Postialan ammattiliitto PAU ja palvelualojen työnantajaliitto Palta.
Jimin mukaan esimerkiksi pyhäpäiviltä SOL:n porukka ei saa korvausta ja ylipäätään palkka on pienempi. Lisäksi palkka lasketaan tavalla, joka saattaa yllättää työntekijän.
– Palkkauksen yhteydessä sanottiin, että palkka on noin 12,50 euroa tunnilta. Mutta palkkakuitti kertoi, että tuntipalkka on 9,95 euroa. Sen ohessa oli ”muu lisä”. Se oli 2,45 euroa. Näin tuntipalkaksi kertyi 12,40, Jim kuvailee.
Asiassa oli vain pieni mutta.
– On ilmeistä, että lisä on erikseen, koska muut lisät, kuten lomaraha, lasketaan peruspalkan pohjalta.
Hän arvelee harvan työtoverinsa kiinnittäneen asiaan huomiota.
– Monet eivät ylipäätään lue palkkakuitteja, toiset eivät ehkä osaa lukea tai eivät osaa suomea. Jotkut eivät pidä tilannetta ongelmana, koska eivät ylipäätään tiedä oikeuksistaan.
Käytännössä työntekijöille ei kerry lomapäiviä, sillä lomakorvaukset maksetaan jokaiselta sopimukselta saman tien palkan yhteydessä.
Työt vähenivät
Jimillä on sollilaisittain pitkä kokemus monenlaisista tehtävistä pakettien lajittelussa. Niinpä hän on niin etuoikeutettu, että saa kuukauden työvuorot kerralla. Tunnit ovat kuitenkin vähenneet.
– Vastikään pyysin pysyviä lisätunteja sopimukseeni, mutta siinä yhteydessä minulle huomautettiin siitä, että olin kesällä sairaana ja poissa töistä.
Jim ihmettelee sairauslomien esiin ottamista, koska kaikista sairauspäivistä on lääkärintodistus. Niistä ei kuitenkaan ole maksettu palkkaa.
– Kuulin ammattiliitosta, että jos sairauslomatodistuksessa ei ole eritelty sairauden syytä, vaan vain oireet, se ei välttämättä oikeuta sairausajan palkkaan.
Jim ei halua taistella näistä rahoista.
– En halua keikuttaa venettä, koska minulla on liikaa pelissä, jos menetän työni.
Tunnit vähenivät Jimiltä ja muilta työntekijöiltä elokuun lopulla.
– Emme saaneet selitystä. Aiemmin tein 40 tuntia viikossa, nyt teen 30. Se menettelee, koska teen ilta- ja yövuoroja ja saan niistä lisät.
Välillä oli useiden kuukausien jakso, jolloin Jim ei saanut ollenkaan työvuoroja. Se johtui hänen mukaansa esihenkilöstä, joka ei pitänyt hänestä. Hän sanookin, että nyt SOL:lla työskentely epämääräisine tunteineen ja kiusaavine pomoineen aiheutti hänelle stressin, joka oli viedä työkyvyn.
– Olin kauhuissani sen suhteen, että joudun taas työttömäksi erityisesti, kun Suomen hallitus kertoi maahanmuuttajiin kohdistuvista suunnitelmistaan.
Hän viittaa hallituksen esitykseen siitä, että henkilö joutuu pois maasta, jollei työllisty kolmessa kuukaudessa.
Jim on hakenut muita töitä.
– Se on vaikeaa. Usein en saa mitään vastausta hakemukseeni, hän kertoo.
Nyt vireillä kuitenkin on hakemus, joka voi jopa johtaa työllistymiseen. Se olisi hyvä akateeminen työ.
Vain vähän työvuoroja
Helsinkiläinen Iiro Peltonen on alanvaihtaja. Työt loppuivat tv- ja elokuva-alalla, ja nyt Peltonen opiskelee pelisuunnittelua Aalto-yliopistossa. Ennen opintoja hän oli neljä kuukautta töissä SOL:lla pakettien lajittelussa.
Peltonen sai oikeuden niin sanottuihin omaehtoisiin opintoihin. Se tarkoittaa, että hän voi opiskella työttömyysetuudella. Niinpä hänen piti saada työssäoloehto täyteen.
– Minulle ei ollut väliä, mitä työtä saisin, kunhan sitä olisi vähintään 18 tuntia viikossa. Hain mitä vain työtä, joka ei vaatinut erityistä koulutusta.
Hän toteaa, että vuosien hyväpalkkaisen asiantuntijatyön jälkeen työn hakemisen kokemus oli silmiä avaava. Hänkään ei saanut vastauksia hakemuksiinsa. Niinpä hän päätyi nollatuntilaiseksi ja vuokratyöntekijäksi.
– Ensimmäinen, joka vastasi hakemukseeni, oli SOL. Sanoin, että tulen mielelläni sille töihin, jos se pystyy takaamaan vähintään tuon 18 tuntia viikossa. Minulle vastattiin, että se kyllä järjestyy. Mutta työvuoroja tuli tosi vähän.
”En halua keikuttaa venettä, koska minulla on liikaa pelissä, jos menetän työni.”
Peltonen ei tehnyt työsopimusta aloittaessaan työt. Sen sijaan hän hyväksyi yleiset työehdot.
– Itse asiassa minulle on epäselvää, olenko yhä työsuhteessa SOL:iin. Työvoimatoimistossakaan tätä ei tiedetty.
Työntekijä tekee työsopimuksen jokaisesta työvuorosta erikseen, kun hän napauttaa aplikaatioon, että ottaa työvuoron vastaan. Näin ollen työnantajalla ei ole mitään velvoitteita työntekijää kohtaan työvuoron päätyttyä.
Nollatuntisopimus, joka Peltosellakin oli, ei takaa minkäänlaisia tuntimääriä. Työntekijä saa jossain vaiheessa tiistain ja torstain välillä viestin, jossa tarjotaan seuraavan viikon vuoroja. Niitä voi olla viisi tai kolme, ehkä ei yhtään.
– Työvuorot tulevat ja menevät supernopeasti. Jos olin vauvan kanssa vaunulenkillä hänen päiväuniensa aikaan, vuorot ehtivät mennä, ja jäin viikoksi ilman töitä, Peltonen kuvailee.
Tarjolle saattaa tulla lisävuoroja samalle tai seuraavalle päivälle.
– Mitään hälytyslisiä tai ylityökorvauksia ei kuitenkaan makseta, koska jokainen vuoro perustuu yksittäiseen työsopimukseen. Niinpä kun työntekijä esimerkiksi sairastuu ja joutuu jäämään pois töistä, firman ei tarvitse maksaa hänelle sairausajan palkkaa kuin ehkä muutamalta jo sovitulta vuorolta.
Peltosen kokemus oli, että työhönottotilanteessa hänelle luvattiin enemmän kuin mitä lopulta annettiin. Oli esimerkiksi puhetta kouluttamisesta erikoisasemalle, jossa työtunnit olisivat olleet varmempia.
– Kun myöhemmin kyselin tästä, kukaan ei vastannut, Peltonen kertoo.
Myös vähintään 18 tuntia jäi vain lupaukseksi.
– Ei tosin sanottukaan, että tunteja järjestyy varmasti, mutta todettiin, että työn määrä lisääntyy, kun lomat alkavat pyöriä. Kun valitin siitä, että minulla on viikkoja, jolloin en ole saanut yhtään työvuoroa, työvuorosuunnittelija pahoitteli, että yksi piste suljettiin ja siellä olleet vakituiset on pitänyt työllistää.
Yhtenä viikkona Peltonen sai täydet työtunnit. Sen lisäksi, että Peltonen saattoi jäädä ilman työvuoroja, mietitytti pienen lapsen isää myös palkan taso.
– Ei ollut taloudellisesti kannattavaa, että työttömyystukiehtojen ja kulujen jälkeen iltavuorossa tienasin ehkä 18 euroa miinus verot. Silloin mietti, että olisiko kuitenkin mieluummin kotona vauvan kanssa.
Kiirettä ja kuumuutta
Peltonen piti työolosuhteitakin epäilyttävinä.
– Lämpötila saattoi nousta kesällä lähelle 30:tä astetta, ja siinä piti liikutella painavia paketteja. Sosiaalitila kertoi suhtautumisesta työntekijöihin. Se oli niin ahdas, että vaihdoimme siellä vaatteita yksi kerrallaan. Se oli enemmänkin varasto lukottomille ruosteisille kaapeille kuin pukuhuone, Peltonen kuvailee.
– Ensimmäisenä päivänä sain työhanskat, mutten tiedä, mistä olisi saanut uudet, jos olisin tarvinnut.
Jim puhuu kiireestä.
– Koska meitä on vähennetty, on todella painajaismaisia työpäiviä. Tuntuu, että SOL lypsää jokaisen saatavilla olevan sentin meidän avullamme, hän sanoo.
Jimin mukaan perehdytystä ei juurikaan ole. Työkaverit opettavat sen, minkä huomaavat opettaa.
– On turhauttavaa, kun työkavereina on ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä tehdä.
Samaa sanoo Peltonen.
– En neljän kuukauden työskentelyn jälkeen pystynyt toimimaan itsenäisesti, sillä työssä oli paljon erikoisuuksia, joita ei vain voinut tietää. Laitoin paketin väärään laatikkoon, ja se meni väärään kaupunkiin. Kokeneempi työntekijä ehkä kertoi, että juuri tässä työpisteessä pitää toimia toisin kuin kaikissa muissa, hän sanoo.
– Jos postipaketit menevät väärään paikkaan, se voi hyvinkin johtua siitä, että SOL:n työntekijät latovat paketteja mihin sattuu, kun perehdytys on jätetty tekemättä.
Peltonen arvioi, että yleisin kieli SOL:n pakettilajittelussa on arabia. Jimin käsitys on, että useimmat puhuvat englantia ainakin auttavasti ja muutamat myös suomea. Hänellekin on kuitenkin osunut esihenkilö, joka ei juurikaan osannut suomea.
Lainmukaista toimintaa
Peltonen sanoo, ettei voi tietää, otetaanko SOL:lle töihin suunnitellusti pääasiassa hyvin nuoria ja maahanmuuttajia.
– Se kuitenkin vaikuttaa liiketoiminnalliselta strategialta. Suomen kansalaiset voivat käydä olemassa töissä tovin ja lopettaa, jos se ei miellytä.
Jim uskoo, että toiminta on tietoista.
– SOL haluaa aivan varmasti ulkomaisia työntekijöitä, jotka ovat heikosti koulutettuja eivätkä osaa suomea, ymmärrä sopimuksia eivätkä tunne lainsäädäntöä.
Peltonen muistuttaa, että SOL toimii lain kirjaimen mukaan. Lain henki ei hänestä kuitenkaan toteudu.
– Yrityksellä on käytännössä enemmän työntekijöitä kuin mitä sillä on tarjota työvuoroja. Se mahdollistaa sen, että vaikka yhden päivän varoitusalalla voi täyttää vaadittavan työreservin.
Se aiheuttaa myös sen, että SOL:n tarjoamalla työllä ei pysty elättämään itseään, saatika perhettä.
– Näillä töillä ei elä ilman sosiaalitukia. SOL subventoi omaa työvoimaansa työttömyysetuuksilla ja vaikka toimeentulotuella tai opintotuella.
Pakettilajittelussa palkka on hiukan korkeampi kuin SOL:n peruspalkka.
– Tätä minulle korostettiin, Peltonen naurahtaa.
– Palkka on ilmeisesti kuitenkin pienempi kuin seinän toisella puolella Postin palveluksessa.
Peltonen toki ymmärtää Postin logiikan.
– Posti säästää näin. Sille SOL:n tarjoama työn laatu on nähtävästi riittävä.
SOL ei vastannut KU:n yhteydenottopyyntöihin.