Kalastusta pienessä mittakaavassa harjoittavilla kalastajilla on avainrooli miljoonien ihmisten ruokkimisessa. He käyttävät kestäviä pyynti- ja käsittelymenetelmiä ja työllistävät ihmisiä kautta maailman, mutta ottavat ensimmäisten joukossa vastaan muuttuvan ilmaston iskut. Silti heillä ei ole viime päiviin asti ollut mitään sananvaltaa itseään koskevaan kansainväliseen päätöksentekoon.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä päättyneessä Calin luonnon monimuotoisuuskokouksessa Kolumbiassa pienkalastajien ääntä vihdoin päätettiin kuunnella. Osallistujat avasivat alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden vaikuttaa globaaleihin suunnitelmiin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden tuho.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n ja Duken yliopiston raportti pienkalastajien annista kestävälle kehitykselle kertoo, että vuonna 2016 runsas 60 miljoonaa ihmistä työllistyi pienkalastuksen arvoketjussa. Se oli lähes 90 prosenttia koko globaalin kalateollisuuden työvoimasta.
Kalojen käsittely ja kauppa antoi elannon 113 miljoonalle työläiselle, ja kun mukaan laskettiin vielä perheenjäsenetkin, kalastukseen eri tavoin turvautuvien ihmisten maailmanlaajuiseksi lukumääräksi saatiin 491,7 miljoonaa.
Ympäristön muutokset, kuten ekologisen kierron muuttuminen, luonnon monimuotoisuuden kato, kalataudit ja elinympäristöjen rapautuminen vaikuttavat suoraan pienkalastuksesta riippuvaisten elinkeinoihin. Modernisointihankkeet, sinisen talouden infrastruktuuriprojektit ja satamarakentaminen uhkaavat marginalisoida nämä yhteisöt entistäkin pahemmin.
Kolumbian kokouksen jälkeen pienkalastajilla on ainakin foorumi, jossa heitä kuunnellaan.
– Alkuperäiskansat ja pienkalastajat käyttävät luontoa tavalla, joka suojelee sitä. Megaprojekteilla ei voida ratkaista ongelmia. Luonnonsuojelu onnistuu parhaiten, kun siitä vastaavat paikalliset yhteisöt, meksikolainen maya-yhteisön jäsen Albert Chan sanoo.