Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ihmettelee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän ulostuloa ammattiliittojen palkankorotustavoitteista. Mäkelä luonnehti tiistaina antamassaan haastattelussa kahdelle vuodelle asetettua 10 prosentin palkankorotustavoitetta “provokaatioksi”.
– Suomalaisten työntekijöiden ostovoima on viime vuosina heikentynyt merkittävästi, ja esitetyillä korotuksilla kuoppaa saataisiin kurottua umpeen. Samalla vahvistettaisiin kotimaista kulutuskysyntää, mikä osaltaan tukisi talouden elpymistä, Koskela sanoo.
Provokaatio?
”Oikeistohallituksen politiikasta kärsivät etenkin matalapalkkaiset työntekijät.”
Koskela muistuttaa, että perussuomalaiset tekevät oikeistohallituksessa useita päätöksiä, jotka heikentävät työntekijöiden toimeentuloa ja ostovoimaa. Hänen mukaansa esimerkiksi lakko-oikeuden rajoitukset, paikallisen sopimisen uudistus, vientivetoinen palkkamalli ja ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus ovat kaikki esityksiä, joiden tarkoitus on joko hillitä tai suoraan leikata työvoimakustannuksia.
– Perussuomalaisille työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on provokaatio, mutta palkkojen leikkaaminen ei, Koskela arvioi.
– Tämä näyttää toistuvan joka kerta kun perussuomalaiset ovat hallituksessa: Sipilän hallituksessa palkkoja leikattiin kiky-sopimuksella ja Orpon hallituksessa käytännössä jokainen työelämähanke heikentää työntekijöiden asemaa.
Tervetullutta
SAK:n jäsenliitot ilmoittivat keskiviikkona, että ne tavoittelevat palkankorotuksiin niin sanottua sekamallia, jossa toteutettaisiin kahdessa vuodessa 250 euron korotukset pienimpiin palkkoihin. Koskela pitää tätä tervetulleena avauksena.
– Oikeistohallituksen politiikasta kärsivät etenkin matalapalkkaiset työntekijät, joista monet ovat menettäneet pelkästään asumistuen leikkauksien myötä jopa satoja euroja kuukaudessa toimeentulostaan. Kun samalla nostetaan arvonlisäveroa, sairastamisen kustannuksia ja muita arjen kuluja, palkankorotusvaatimukset ovat vähintäänkin kohtuullisia, Koskela sanoo.