Hyvinvointialan järjestö Hali on huolissaan hoitajamitoituksesta. Se vaatii, että hoivan vähimmäismitoituksesta ei saa tulla normi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus esittää ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen alentamista 0,6:en vuoden 2025 alusta alkaen. Mitoitus on nyt 0,65 ja sen on määrä nousta 0,7:ään vuoteen 2028 mennessä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti perjantaina mietinnössään lakiin muutosta, joka korostaa asukkaiden palveluntarpeen huomioimista mitoituksessa. Hali ry pitää muutosehdotusta positiivisena, mutta on pettynyt siihen, että mitoituksen alentaminen etenee.
”Tämä saattaa johtaa säästöihin, mutta vanhusten inhimillistä kärsimystä ei voi mitata euroissa.”
Valiokunta esittää, että henkilöstömitoituksessa on aina huomioitava iäkkään henkilön toimintakyvyn edellyttämä palvelutarve. Asiasta päättää lopulta eduskunnan täysistunto.
Hoitajamitoitus määrittää, kuinka paljon hoitotyöntekijöitä tulee olla läsnä asiakasta kohti. Mitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. 0,7:n hoitajamitoituksen oli tarkoitus tulla voimaan jo kuluvaan vuoteen mennessä, mutta mitoituksen nostoa siirrettiin eteenpäin hoitajapulan vuoksi.
Orpon hallitus esitti jo keväällä kehysriihessä, että ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta laskettaisiin nykyisestä 0,65:sta 0,6:en.
Minimistä maksimi?
Halissa ollaan pettyneitä.
– Valiokunnan muutosehdotus on kuitenkin positiivinen, sillä se nostaa esiin hoivaa tarvitsevien ihmisten näkökulman ja alleviivaa sitä, että enemmistössä hoivakoteja ei voida laskea mitoitusta 0,6:en, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.
– Tämä on tarpeellinen lisäys sekä hoivakotien asukkaiden että henkilöstön kannalta.
Hän muistuttaa valiokunnan painottaneen mietinnössään useassa kohtaa, että kyse on nimenomaan vähimmäismitoituksen muutoksesta.
– Valiokunta korosti mietinnössään painokkaasti, että muutoksesta huolimatta jokaisen hoivakodin mitoituksessa on aina otettava huomioon asukkaiden yksilölliset palvelutarpeet, palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus, Lindeberg sanoo.
– Tämä on tärkeä muistutus, sillä näemme jo nyt hyvinvointialueilla pyrkimyksiä maksaa yrityksille ja järjestöille kategorisesti vain lakiin kirjattavan vähimmäismitoituksen mukaan. Tällaisissa tilanteissa lakiin säädetystä vähimmäismitoituksesta tuleekin normi, vaikka se ei ole tarkoitus.
Aina säästön kohteena
Lähihoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg puolestaan huomauttaa, että hoitajat ovat aina olleet säästötoimien kohteena, samoin vanhustenhoito.
– Hyvinvointialueiden taloudellisessa kurimuksessa työnantajat vähentävät entisestään vanhuspalveluiden hoitajia, hän sanoo viime viikolla julkaistussa kirjoituksessaan SuPerin verkkosivuilla.
Inberg muistuttaa, että vuonna 2020 saatiin laki ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoituksesta, sillä suositukset eivät turvanneet edes vähimmäismitoitusta kaikissa yksiköissä.
– Vanhustenhoidon kriisi ajoi silloin päättäjät tekemään oikeansuuntaisen ratkaisun. Suunta on nykyisen hallituksen aikana toinen eikä tätä välttämätöntä kehitystä haluta jatkaa, vaan vanhustenhoidon annetaan rapautua, hän arvioi.
Myös Hali toteaa, että samalla, kun vähimmäismitoitusta alennetaan, hyvinvointialueilta leikataan rahoitusta.
– Hyvinvointialueiden rahoituksesta vähennettävä osuus ei kuitenkaan edellytä kaikkien hoivakotien mitoituksen alentamista, vaan alentaminen kohdistuu noin kolmasosaan kaikista hoivakodeista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille, Lindeberg sanoo.
Hän painottaa, että pelkän mitoitusluvun sijaan pitäisi tarkastella henkilöstömitoituksen sisältöä.
Pitää perustua tarpeeseen
Inberg huomauttaa, että hoitajamitoituksen tulee lain mukaankin perustua asukkaiden palveluntarpeeseen.
– Lain mukaan mitoitusta pitää tarkastella asukkaiden kuntoisuuden perusteella, mutta valitettavan usein tämä todellinen tarve ei täyty, vaan hädin tuskin vähimmäismitoitus täyttyy. Sen vuoksi laki vähimmäishenkilöstömitoituksesta on tärkeä, hän perustelee.
Hän toteaa vanhustenhoidosta vakavista puutteista tehdyn paljon ilmoituksia
– Nyt laissa määriteltyä vähimmäismitoitusta madalletaan jälleen. Samaan aikaan hyvinvointialueilla käydään muutosneuvotteluita, joiden seurauksena henkilökuntaa vähennetään. Tämän seurauksena hoitajat joutuvat jatkossa yhä useammin siivoamaan, pyykkäämään ja hoitamaan ateriat tai alalle kouluttautumattomat hoitavat asukkaita muiden töiden ohella. Asukas ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja läsnäoloa, hän ennustaa.
– Valtio on laskenut ensi vuoden hyvinvointialueiden rahoitusta hoitajamitoituksen alentamisen vuoksi. Tämä saattaa johtaa säästöihin, mutta työhyvinvoinnin alenemista tai vanhusten inhimillistä kärsimystä ei voi mitata euroissa.
Hyvinvointiala Hali ry edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. SuPer on lähi-ja perushoitajien ammattiliitto.