Sitoutumatonta vasemmistoa Sitvasia edustava Jenny Kasongo oli ääniharava lokakuun lopulla pidetyissä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n edustajistovaaleissa. Hän sai 161 ääntä.
– En tiedä, hän vastaa kysymykseen siitä, miksi juuri hän oli ääniharava.
– En osannut vastata tähän kysymykseen viimeksikään.
”Tärkein tehtävä on opiskelijoiden voimaannuttaminen.”
Helsinkiläinen sosiologian opiskelija ja ammattikoululaisten etua valvovan Osku ry:n tuore toiminnanjohtaja oli ääniharava myös kaksi vuotta sitten. Nyt hän ei kuitenkaan ollut Sitvasin ainoa ääniharava. Kasongon lisäksi yli sata ääntä keräsivät myös Sakari Bister ja Kaisla Aarnio.
Vaikeuksista voittoon
Sitvas oli vaalien voittaja 31 000 opiskelijan ylioppilaskunnassa. Se lisäsi paikkojaan edustajistossa kolmella ja nyt niitä on 16. Voitto oli yllätys Kasongolle ja muille sitvaslaisille.
– Nämä olivat meille vaikeat vaalit. Puhuttiin paljon ylioppilaskunnan taloudesta ja automaatiojäsenyydestä, eivätkä meidän ehdotukset niistä ole välttämättä jäsenten mieleen, Kasongo sanoo.
Sitvas nostaisi ylioppilaskunnan jäsenmaksua ja se kannattaa automaatiojäsenyyttä eli sitä, että aloittaessaan opiskelun yliopistossa opiskelijan tulee liittyä myös ylioppilaskuntaan. Nyt jäsenmaksu on 57 euroa.
– Olemme ajaneet maltillista korotusta jäsenmaksuun mutta samalla myös sitä, että ylioppilaskunnan budjettia pyritään leikkaamaan oikeudenmukaisesti. Lisäksi meidän mielestä automaatiojäsenyyden pitää säilyä, koska ylioppilaskunnan tehtävä on tärkeä ja se on osa yliopiston itsehallintoa, Kasongo sanoo.
Muille asioille ei vaalikampanjoinnissa jäänyt juuri tilaa. Ei puhuttu ylioppilaskunnan kehittämisestä eikä edunvalvonnasta valtakunnallisesti tai Helsingin kaupungin suuntaan.
– Kampanjointi oli aiempaa aggressiivisempaa. Meitä haastettiin, mikä on ok, mutta meidän tavoitteista esitettiin myös valheita. Ilmapiiri oli sellainen, että arvelimme kokoomuksen ja muiden konservatiivisten oikeistoryhmien saavan lisäpaikkoja.
Kasongo uskoo, että Sitvas hyötyi tyytymättömyydestä valtakunnanpolitiikkaan.
– Erityisesti sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohtuuttomasti kohdistuneet helsinkiläisiin ja varsinkin helsinkiläisiin opiskelijoihin, hän muistuttaa.
– Siksi uskon, että saimme protestiääniä. Toivottavasti sama jatkuu alue- ja kuntavaaleissa keväällä.
Pakkojäsenyys puhuttaa
Ylioppilaskuntien vaaleja vähätellään usein sillä, että niissä äänestysaktiivisuus jää matalaksi. Nyt Helsingissä äänestysprosentti oli 32,32.
– Olemme kampanjoineet monella tavalla sen puolesta, että opiskelijat äänestäisivät. Äänestäminen on lisäksi tehty helpoksi, vaatii pari klikkausta, Kasongo kertoo.
Hän sanoo, että vaalit eivät näy kampuksilla. Niillä on paljon rajoituksia kampanjoinnin suhteen.
– Tieto ei mene perille, vaikka sosiaalisessa mediassa kampanjointi näkyy.
Kasongo on ollut edustajiston jäsen vuodesta 2020.
– HYY on antanut minulle paljon, hän sanoo.
– Olen saanut paljon ystäviä ja oppinut tekemään yhteistyötä, mutta myös oppinut liittoihin liittyvää liittyvää byrokratiaa, pystynyt vaikuttamaan HYY:n talouteen ja saanut tutustua bisnespuoleen.
Hän pitää ylioppilaskuntaa merkittävänä opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.
– Samalla, kun valvotaan oikeuksia ja lobataan kaupungin ja eduskunnan suuntaan, annetaan opiskelijoille mahdollisuus oppia edunvalvontaa. Mutta tärkein tehtävä on opiskelijoiden voimaannuttaminen, hän sanoo.
Joidenkin mielestä tämä on turhaa.
– Osa näkee, että ylioppilaskunnat tekevät liikaa ja ne pitäisi purkaa. Opiskelijoiden pitäisi keskittyä opiskeluun, valmistua tavoiteajassa ja siirtyä työelämään.
Siksi pakkojäsenyyttä vastustetaan. Se onkin asia, joka mainitaan pääministeri Petteri Orpon johtaman oikeistohallituksen ohjelmassa. Asia selvitetään taas kerran. Tällä kertaa kuitenkin on tarkoitus myös esittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.
– Ylioppilaskunnat eivät ole tavallisia yhdistyksiä, vaan ne nähdään osana yliopistoa ja sen itsehallintoa. Siksi monet asiantuntijatkin kokevat, että automaatiota ei tarvitse purkaa, Kasongo muistuttaa.
Kasongo on ehdolla myös ensi kevään kuntavaaleissa.
– Vasemmistoliitolla on kova lista Helsingissä ja tiedostan, että uutena ehdokkaana minulla ei ole mahdollisuuksia päästä valtuustoon. Mutta jos vaikka varalle, hän haaveilee.
uutiskirje 
