Elokuussa kuubalaisen maaseutukylän Las Mangasin asukkaat tekivät hätkähdyttävän havainnon: he olivat vuosikausien ajan juoneet niin suolapitoista vettä, että sillä oli jo terveydellisiä haittavaikutuksia. Havainnon tekijät vertasivat viisi vuotta rakenteilla olleen ja elokuussa toimintansa aloittaneen suolanpoistolaitoksen tuottamaa vettä siihen, joka valuu kylän katujen ja kotien vesihanoista.
– Testasimme vesiä, ja laitosvesi jäätyi kirkkaaksi, kun taas katuvesi jäätyi valkoiseksi epäpuhtauksiensa takia. Suolanpoistolaitos on tehnyt ihmiset onnellisiksi, yhteisön edustaja Rodolfo Echavarria, 55, todistaa.
Las Mangas ei ole Granman maakunnan ainoa yhteisö, jolla on vaikeuksia veden kanssa. Granman maastonmuodot ovat sellaisia, että suolainen merivesi pääsee helposti tunkeutumaan pohjaveteen.
Joidenkin tutkijoiden mukaan jokien virtaus on heikentynyt ilmastonmuutoksen, metsäkadon ja Cauto del Pason tekoaltaan rakentamisen myötä. Kun joenpinta on laskenut, merivesi puskee syvemmälle ja turmelee etenkin matalampia käsin kaivettuja kaivoja.
Liian suolaisen veden juomisesta seuraa monenlaisia terveysongelmia: esimerkiksi vatsavaivoja, kuivumista, korkeaa verenpainetta, nesteen kertymistä ja munuaisten vaurioitumista. Las Mangasissa onkin ollut useita munuaiskivitapauksia, jotka saattavat johtua pitkäaikaisesta murtoveden juomisesta.
Paras juttu ikinä
Las Mangasin vesijohtoverkon vesi tulee murtovesilähteestä, jonka suolapitoisuus ylittää gramman litraa kohden. Kuuban terveysviranomaiset ovat määritelleet juomakelpoisen veden suolamäärän korkeintaan grammaksi litrassa.
Suolanpoistolaitos käsittelee 2 000 litraa vettä päivässä ja hyödyttää arviolta runsasta tuhatta ihmistä. Echavarria uskoo hyötyjien lukumäärän kasvavan vielä kahden tuhannen tuntumaan.
Laitos hyödyntää käänteisosmoosia, kuten useimmat suolanpoistolaitokset kautta maailman. Paikallinen asukas Yoel González Almeida, 52, on koulutettu laitoksen käyttäjäksi ja kunnossapitäjäksi.
– Olen elänyt koko ikäni Las Mangasissa ja tämä on paras juttu, mikä täällä on tapahtunut. Vesi on aina ollut ongelma. Me tapasimme juoda murtovettä, joka maistui happamalta ja suolaiselta, Almeida kertoo.
Eron maistaa
Kun suolanpoistolaitos on käynnissä aamukuudesta iltakuuteen, ihmiset kerääntyvät sen ainokaisen hanan ääreen ja täyttävät vesiastiansa. Las Mangasin vesijohdoista tuleva murtovesi on tuhdisti kloorattua ja sitä käytetään lähinnä siivoukseen, tiskaamiseen ja vaatteiden pesuun. Jotkut maanviljelijät antavat myös eläintensä sammuttaa janonsa sillä.
– Kun laitosta rakennettiin, monet sanoivat, että olen juonut vesijohtovettä koko ikäni enkä ole kuollut. Kuubalaiset ovat sellaisia. Mutta kun he maistoivat uutta vettä, kaikki muuttui, Echavarria sanoo.
Ei tosin kaikille. Nancy Gómez, 72, ei ole innostunut uutuuksista.
– Naapurini ovat yllättyneitä, kun en etsi raikasta vettä. Mutta minä olen tottunut vesijohtoveteen eikä siitä ole koskaan koitunut mitään terveysongelmia. Lapseni kasvoivat juomalla murtovettä. Tyttärentyttäreni tuo laitoksen vettä lapsille ja minäkin juon sitä silloin tällöin. Eron kyllä maistaa, Gómez myöntää.
Terveysvettä laitoksesta
Oscar Fajardo, 50, kuuluu tyytyväiseen enemmistöön. Hän muutti Las Mangasiin neljä vuotta sitten Guasimillasta. Guasimilla on vain kahdeksan kilometrin päässä, mutta siellä vesi on raikasta ja makeaa. Fajardo ei koskaan tottunut Las Mangasiin suolaveteen, joten aina vieraillessaan äitinsä luona Guasimillassa hän toi mukanaan vettä.
– Etsin vettä Guasimillasta ja muista paikoista. Joskus oli pakko juoda huonoa vettä, mutta nähtyäni pannuihin ja hanoihin kasaantuneen sedimentin yritin välttää sitä. Täkäläiset olivat tottuneet murtoveden juomiseen, Fajardo kertoo.
Kahden lapsen äiti Marisol Hidalgo, 37, joi hanavettä, kunnes perhepiirissä tapahtui jotakin, joka sai hänet etsimään vettä muualta.
– Isäni kärsii kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta ja siksi aloin hakea vettä suolaispoistolaitoksesta. Nyt me juomme vain sitä ja isäni tila on kohentunut, Hidalgo kertoo.
Granmaan suunnitellaan viittätoista suolanpoistolaitosta lisää.