Luoteis-Syyrian maansisäisten pakolaisten leireillä raskaaksi tulleet naiset pelkäävät oman ja kantamansa lapsen terveyden puolesta. Heille ei ole tarjolla sen enempää perusterveydenhoitoa kuin terveellistä ruokavaliotakaan. Köyhyys, ruokaturvan järkkyminen ja sairaaloiden ja terveyskeskusten kaukaisuus kärjistävät raskaana olevien naisten sairauksia ja muita ongelmia.
Leireillä elää yli kaksi miljoonaa ihmistä, ja heistä yli 600 000 on naisia. YK:n humanitaaristen asioiden toimiston mukaan 44 prosenttia Idlibin ja pohjoisen Aleppon kaikkiaan yli 1 500 leiristä on vailla vettä ja viemäröintiä.
Leirien raskaana olevat naiset kärsivät anemiasta ja aliravitsemuksesta, ja he synnyttävät lyhytkasvuisiksi jääviä lapsia, jos lapset ylipäätään selviävät hengissä. Viiveet hoidon saamisessa ovat merkittävä terveysriski niin raskaana oleville naisille kuin heidän lapsilleenkin. Sairaalassa synnyttäneet pakolaisnaiset usein palautetaan leirien telttamajoitukseen vain muutama tunti synnytyksen jälkeen.
”Synnytys alkoi keskiyön jälkeen ja koska sairaalat ovat kaukana leiristä eikä minulla ollut kuljetusta, turvauduin lähellä asuvaan sairaanhoitajaan.”
Synnyttämisen pelko
Fatima Al-Aboud, 26, elää Idlibin pohjoispuolella Ma’arat Misrinin leirissä. Hän on kuudetta kuukautta raskaana ja kärsii vakavasta anemiasta, joka uhkaa äidin ja sikiön terveyttä.
– Lääkäri sanoi minulle, että minun täytyy syödä terveellisesti ja riittävästi koko raskauteni ajan, jotta säilyttäisin oman ja lapseni terveyden. Köyhyyden vuoksi en pysty ostamaan kalliita hedelmiä ja kasviksia, joissa olisi runsaasti vitamiineja ja proteiineja. En pysty myöskään hankkimaan raskaana oleville naisille tarpeellisia lääkkeitä, Al-Aboud sanoo.
Al-Aboud ei kätke synnyttämisen pelkoaan. Aliravitsemuksen vuoksi lapsi voi syntyä sairaana tai synnytys voi alkaa yllättäen, eikä hän löydä autoa viemään hänet kehnoja teitä pitkin kaukana sijaitsevaan sairaalaan.
– Minulla on monia pelkoja. Teltassa ei ole mukavaa istuma- tai nukkumapaikkaa enkä saa riittävästi lepoa raskauteni aikana. Vaikka olen raskaana, minulla ei ole yksityistä tilaa tai puhdasta käymälää, Al-Aboud huokaa.
Ei enää lapsia
Pohjois-Syyrian pakolaisleireistä 87 prosentilla ei ole terveysasemia tai kiertäviä klinikoita, ja potilaiden kuljetus lähiseutujen sairaaloihin on vaikeaa. Useimpien maansisäisten pakolaisten taloustilanne on erittäin huono, eikä heillä ole varaa juuri mihinkään hoitoon.
Turkin rajan lähistöllä leirissä asuva maansisäinen pakolainen ja kolmen lapsen äiti Sara Al-Hassan, 31, menetti lapsensa synnytyksessä.
– Synnytys alkoi keskiyön jälkeen, ja koska sairaalat ovat kaukana leiristä eikä minulla ollut kuljetusta, turvauduin lähellä asuvaan sairaanhoitajaan. Synnytys oli vaikea ja lapsi oli kriittisessä tilassa, kipeästi keskoskaapin tarpeessa. Kun meitä kuljetettiin sairaalaan, lapsi kuoli, Al-Hassan kertoo.
Al-Hassan sanoo, ettei enää halua saada lapsia. Hän turvautuu ehkäisyyn, jotta välttyisi uudestaan kokemasta raskautta ja synnytystä leirissä. Elämä teltassa on kovaa, puhdasta vettä peseytymiseen, saati juomiseen, ei ole, ja ruuasta on pula. Henkilökohtaisista hygieniatarvikkeista on myös pulaa, eikä Al-Hassan usko, että hän pystyisi tyydyttämään vastasyntyneen lapsen kaikki tarpeet.
– Stressi, ahdistus ja murehtiminen hallitsevat elämääni. Tunnen itseni avuttomaksi kolmen vaikeissa oloissa elävän lapseni kanssa, mutta yritän parhaani mukaan huolehtia heidän puhtaudestaan ja tyydyttää heidän tarpeensa, Al-Hassan sanoo.
uutiskirje 