Nepalin Khumbun alueella kohoaa koko joukko maailman korkeimpia vuoria, mukaan lukien Mt. Everest eli Sagarmatha, kuten vuoren paikallinen nimi kuuluu. Etenkin kevätkaudella seutu vetää puoleensa alati kasvavaa joukkoa vuorikiipeilijöitä ja vaeltajia, joiden lukumäärä herättää jo huolta.
Joka vuosi yli 450 vuorikiipeilijää saa Nepalin valtiolta luvan kiivetä Mt. Everestille, ja heidän kannoillaan yli 50 000 muuta ihmistä vaeltaa kiipeilijöiden perusleirille. Väkimäärä on johtanut suoranaisiin liikenneruuhkiin Everestin rinteillä. Väentungos kuormittaa Khumbun ekologisesti haurasta aluetta liikaa.
”Sagarmatha on väsynyt roskiin”
Kancha Sherpa, 92, on ensimmäisen, vuonna 1953 Mount Everestin huipulle kiivenneen retkikunnan viimeinen elossa oleva jäsen. Hän on huolestunut Sagarmathan kohtelusta ja sanoo vuoren tarvitsevan sekä kunnioitusta että lepoa.
– Hallitukselle Everest merkitsee vain rahaa. Nykypäivän kiipeilijät puolestaan haluavat vain rikkoa ennätyksiä. Meille sherpoille Sagarmatha on kotimme ja jumalattaremme. Me olemme kiitollisia, mutta jumalattaremme on väsynyt ihmisten jättämiin roskiin, hänen pitää päästä joksikin aikaa lepäämään, Kancha Sherpa toteaa.
Turismi ja vuorikiipeily oheistoimintoineen ovat tarjonneet elannon Khumbun yhteisöille ja lisäksi ne tuovat valtiolle merkittäviä tuloja. Vierailijat luovat paikallisille työmahdollisuuksia, mutta vain muutamalle alalle, lähinnä oppaiksi tai kiipeilyretkikuntien avustajiksi.
Maapallon kohoavat lämpötilat vaikuttavat Himalajan vuoristoon voimakkaammin kuin alaville maille. Vuoristo-olosuhteet ovat muuttumassa ennennäkemättömällä ja suurelta osin peruuttamattomalla tavalla, kun jäätiköt vetäytyvät ja lumi ja ikirouta sulavat. Sulavat jäätiköt muodostuvat vuoristojärviksi, jotka voivat aikanaan murtautua altaistaan ja pyyhkiä mennessään kaiken alapuoleltaan.
Ihmisjoukkojen tulviminen Everestin alueelle tekee hauraasta seudusta entistäkin alttiimman vaurioille.
Kiipeilijöiden määrää rajoitetaan
Kancha Sherpan tavoin jotkut vierailijatkin ovat huolissaan. Itävaltalainen tohtori Alex Balauta on yksi heistä.
– Tämä oli monien vuosien ajan salainen paikka, mutta nyt siitä on tullut ylikansoitettu ja kaupallinen. Toivon, että hallitus puuttuisi tilanteeseen ja suojelisi Everestin alueen pyhyyttä, Balauta lausuu.
Viime keväänä Nepalin korkein oikeus ottikin askeleen suojelua kohti: korkein oikeus määräsi, että Everestin kiipeilijöiden määrää rajoitetaan vuoren kantokyvyn mukaiseksi.
Oikeus ei kertonut omaa mielipidettään, mikä olisi sopiva kiipeilijöiden määrä. Sen määrittämiseen kaivataan tutkimusta, jotta voitaisiin sanoa, mikä on liikaa. Sen jälkeen hallituksella ei ole enää syytä viivytellä rajoitusten määräämistä.