Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Mai Kivelä syyttää pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamaa oikeistohallitusta yrityksestä kävellä eduskunnan yli. Asia koskee tietoturvaa uhkaavaa Unkarin ehdotusta, jota hallitus tukee.
Kivelä oli tänään valmistautunut suuressa valiokunnassa esittämään, ettei Suomen tulisi hyväksyä EU-puheenjohtajamaa Unkarin kompromissiesitystä lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön torjuntaa koskevasta niin sanotusta CSAM-asetuksesta.
Suuri valiokunta päätti kuitenkin viedä asian käsiteltäväksi eduskunnan muihin valiokuntiin.
”Nyt hallitus on aiemmista kriittisistä kannoista poiketen päätynyt tukemaan Unkarin radikaalia ehdotusta.”
– Hyvä, että asia menee vielä valiokuntiin, jotta asiantuntijoita voidaan kuulla laajemmin, Kivelä sanoo.
Teknologiaa ei ole vielä olemassa
Unkarin ehdotuksen mukaan salausta käyttäviin viestisovelluksiin vaadittaisiin ominaisuutta, jonka tulisi skannata ja tunnistaa hyväksikäyttömateriaalia muistuttavat kuvat ennen niiden lähettämistä silloin, kun tuomioistuin on antanut sovellusta koskevan tunnistamismääräyksen.
Suomessa hallituspuolueet katsovat, että ehdotus ei uhkaisi tietoturvaa, koska salausta ei varsinaisesti purettaisi, vaan kuvat skannattaisiin ennen niiden lähettämistä ja salaamista.
– Vaikka salausta ei suoraan purettaisi, tällaiset vaatimukset horjuttavat turvallisen, salatun viestinnän mahdollistavien viestintäpalveluiden luotettavuutta, Kivelä sanoo.
– Mahdollisuus salattuun viestintään on kriittisen tärkeä kenen tahansa yksityisyyden suojalle, mutta elintärkeää esimerkiksi epädemokraattisia hallintoja kritisoivien ihmisoikeuspuolustajien kannalta.
Kivelä huomauttaa, että Unkarin ehdotus perustuisi teknologialle, jota ei tiettävästi ole olemassa.
– Vaatimukset perustuvat teknologialle, jota ei mitä ilmeisimmin vielä ole olemassa ja jonka luotettavuus on kyseenalainen, mutta jonka salliminen ja edellyttäminen tässä yhteydessä avaa ovia sen käytölle myöhemmin aivan muissa tarkoituksissa esimerkiksi autoritaaristen hallintojen käsissä, hän sanoo.
Ei sovi Suomen kantaan
Kivelän mukaan Unkarin esitys ei riittävällä tavalla noudata Suomen aikaisemmin sovittua kantaa.
– Unkarin ehdotus ei vastaa muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella hyväksymää neuvottelukantaa eikä hallituksen omia aiempia tavoitteita, hän muistuttaa.
– Asetusehdotuksen tavoite sinänsä on erittäin painava ja kannatettava, ja työtä tulee jatkaa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjumisen tehostamiseksi oikeasuhtaisin ja toimivin ratkaisuin.
Aiemmin niin hallitus, suuri valiokunta kuin perustuslakivaliokuntakin katsoivat, että asetusehdotusta tuli jatkoneuvotteluissa pyrkiä täsmentämään perus- ja ihmisoikeuksia koskevien edellytysten täyttämiseksi.
Suuri valiokunta piti tuolloin erityisen tärkeänä varmistaa, ettei sääntely edes tosiasiassa johda päästä päähän -salauksen tai muiden vastaavien tietoturvatoimenpiteiden yleiseen heikentämiseen, purkamiseen tai rajoittamiseen ja tietoturvan tason heikkenemiseen.
– Nyt hallitus on aiemmista kriittisistä kannoista poiketen päätynyt tukemaan Unkarin radikaalia ehdotusta ja halusi asialle suuren valiokunnan pikasiunauksen ilman kunnollista asiantuntijoiden ja esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kuulemista, Kivelä sanoo.
uutiskirje 