Viime viikolla KU:n haastattelussa Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) torjui ajatuksen kuntavaaleista pormestarivaalina.
Arhinmäen turkulainen kollega, vasemmistoliittoa edustava apulaispormestari Mirka Muukkonen on samaa mieltä. Hän korostaa, että vaikka Turku siirtyi viime kuntavaalien jälkeen pormestarijärjestelmään, ei kuntavaalien vaalijärjestelmä ole muuttunut mihinkään.
– Siinä mielessä mehän emme käy siis pormestarivaaleja, vaan ihan tavallisesti käymme vaalit kuntavaaleina. Niissä kyse on puolueiden voimasuhteista, niiden saamasta vallasta ja siitä, miten sitä käytetään sitten kuntapolitiikassa, Muukkonen kertoo KU:lle.
Pormestarimalli itsessään on kuitenkin Mirka Muukkosen mukaan tuonut uudistuksen Turun kuntapolitiikan tekemiseen.
– Meillä on nyt edustus ihan keskeisimmissä päätöksentekoelimissä ja koen, että politiikka ja päätöksenteko ovat muuttuneet erilaisiksi, Muukkonen sanoo.
– Päätöksenteko on hyvin neuvottelukeskeistä: asioista neuvotellaan, ennen kuin ne tulevat kunnolla päätöksentekoon. Siinä puolue pääsee vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa, ja prosessissa tehdään hyvin paljon yhteistyötä viranhaltijoiden kanssa. Kun asiat tulevat päätöksentekoon, niin yleensä se sitten tarkoittaa, että ne menevät aika yksimielisesti eteenpäin. Asiat on niin hyvin jo valmisteltu ja hiottu taustaneuvotteluissa.
Pormestarijärjestelmä toi vaikutusvaltaa
Turun siirtyessä pormestarijärjestelmään vasemmistoliitto sai ensimmäistä kertaa apulaispormestarin viran haltuunsa.
Apulaispormestari Muukkosen mukaan kuluvalla valtuustokaudella on tapahtunut päällekkäin useampia uudistuksia, jotka ovat vieneet kaupunkia hänen mukaansa hyvään suuntaan.
– Vasemmistoliiton rooli on Turun kuntapäätöksenteossa vahvistunut merkittävästi, Muukkonen sanoo ja muistuttaa, että Turun kaupunkipolitiikassa vasemmistoliitto on kolmanneksi suurin puolue.
– Aiemmilla valtuustokausilla vasemmistoliitto ehkä halusi enemmän enemmän asemoida itsensä oppositioon, vaikka kuntapolitiikassa ei sellaista oikeastaan ole. Tällä kaudella päätimme, että haluamme käyttää kuntalaisilta vaaleissa saamamme tuki viemällä aidosti niitä asioita eteenpäin ja ottamalla itsellemme kaikki vaikuttamisen paikat, jotka pystymme, Mirka Muukkonen avaa.
Tällä valtuustokaudella Turun kuntapolitiikkaan on tullut myös uudenlaisia jakolinjoja, jotka ylittävät puoluerajoja:
– On myös uudenlaisia rajoja, kuten konservatismi vastaan liberalismi, tai sitten on ikäpolvikysymyksiä erilaisissa asioissa, kuten liikennekysymyksissä.
Vaikka molemmat kaupungit ovat pormestarivetoisia, ei Turun kuntapolitiikkaa voi verrata esimerkiksi Helsingin kuntapolitiikkaan. Se johtuu paitsi kaupunkien kokoerosta, myös siitä, että kaupunkien taloudellinen tilanne on aivan erilainen. Helsingillä menee mukavasti, mutta Turun taloustilanne on todella vaikea, ja kaupungilla on käynnissä YT-menettely.
– Itse aina kadehdin sitä, kun Helsingistä tulee uutisia siitä, mihin kaikkeen paikalliset vasemmistolaiset ovat taas saaneet taisteltua rahoitusta. Turussa taas tuntuu siltä, että politiikka on koko ajan eräänlaista puolustustaistelua. Joudumme kamppailemaan siitä, mistä asioista ei leikata, ja miten tehdään leikkausten iskut mahdollisimman kevyiksi ja pehmeiksi, Mirka Muukkonen sanoo.
Turun pormestarimalli on aiheuttanut myös kritiikkiä, sillä sen koetaan keskittävän valtaa liikaa.
– Järjestelmää voi johtaa myös toisin, ja haluaisin lisätä avoimuutta, osallisuutta ja keskustelua paitsi luottamushenkilöiden ja kaupungin työntekijöiden kesken, myös suhteessa kaupunkilaisiin, Muukkonen toteaa.
Myös aikaansaannoksia
Leikkaukset virittävät Turun päätöksenteon pohjatunnelmaa, mutta siitä huolimatta vasemmistoliitto on saanut isoja asioita eteenpäin, Mirka Muukkonen sanoo.
– Me olemme aidosti työntekijäpuolue, ja apulaispormestarina olen kiinnostunut kaupungin työntekijöiden hyvinvoinnista. Tapaan säännöllisesti meidän pääluottamusmiehiä ja haluan kuulla henkilöstön kuulumisia. Valtuustoryhmänä haluamme kehittää Turun henkilöstöpolitiikkaa avoimemmaksi ja reilummaksi. Olemme saaneet myös alkukaudesta lisättyä TVA (työn vaativuuden arviointi)-rahoitusta, Muukkonen kertoo.
Vaikka Turku on palkittu ilmastokaupunki, on vasemmistoliiton valtuustoryhmä saanut apulaispormestarin mukaan saanut tehdä hartiavoimin työtä sen eteen, että Turussa on edistetty ja toteutettu pyöräilyn vaatimaa infrastruktuuria.
– Ilman vasemmistoliiton tukea niitä ei olisi saatu eteenpäin, Muukkonen huomauttaa.
Hän mainitsee myös ison kulttuuripaketin, josta Turku sopi heti valtuuston alkukaudesta. Se sisälsi päätöksen musiikkitalon rakentamisesta, joka on aiheuttanut paljon kriittistäkin keskustelua.
Turkuun perustettiin myös Taiteen talo, joka on toimitila vapaan taidekentän toimijoille. Se tehtiin yhteistyössä taiteilijoiden kanssa, ja se on apulaispormestari Muukkosen mukaan lähtenyt toimimaan oikein hyvin.
– Saimme myös samalla lisättyä kaupungin avustuksia vapaalle taidekentälle, jotta Taiteen talo saatiin kunnolla käyntiin. Vanhastakaupungista on kehittymässä Taiteen talon myötä ihan uudenlainen kaupunginosa. Se on kyllä yksi iso merkittävä saavutus, ja ilman vasemmistoliittoa sitä ei olisi kyllä syntynyt, Mirka Muukkonen sanoo.
Hän kehuu myös Turkua on todella merkittäväksi kulttuurikaupungiksi.
–Ajattelen, että on tosi hienoa, että meillä on korkeatasoista kulttuuria. Samalla turvaamme myös kulttuurialan ruohonjuuritason toimijoita ja mahdollistamme sen, että Turun kulttuurikenttä kehittyy monipuolisena.
”Kulttuuri on myös tuonut meille ihan valtavasti suuria tapahtumia ja sen kautta myös tuloja.”
– Vaikka Turun kaupungilla on aika tiukka taloudellinen tilanne, niin on sanottava, että juuri kulttuuri on myös tuonut meille ihan valtavasti suuria tapahtumia ja sen kautta myös tuloja. Kaupunkipolitiikassa aletaan vihdoin ymmärtämään kulttuurin asemaa myös taloudellisesta näkökulmasta ja sitä, miten se hyödyttää koko aluetta, Mirka Muukkonen sanoo.
Vääntöjä edessä
Vaikka kuntavaalit häämöttävätkin jo vuodenvaihteen jälkeen, ei valtuustokausi ole kuitenkaan vielä Turussa ohi. Edessä on isojakin väittelyitä kaupungin päätöksenteossa.
– Talous on aina se, josta tulee erimielisyyttä, Mirka Muukkonen huokaisee.
Talousasioissa myös korostuvat vasemmisto- ja oikeistopuolueiden erot valtuustosalissa.
– Edessä on vielä tärkeitä keskusteluja siitä, mihin kaupungin kunnallisveroprosentin taso nyt asettuu. Se on se keskeinen kysymys, mistä väännetään tällä hetkellä, ja siihen myös kilpistyy se, minkälaista palvelutasoa sitten pystytään jatkossa ylläpitämään, Muukkonen sanoo.
Vastaavasti kaupungin on päätettävä palveluista ja siitä, millaista palvelutasoa kaupungissa halutaan ylläpitää.
– Esimerkiksi kasvatus ja opetus on suurin toimiala, ja se vie tällä hetkellä kaupungin budjetista noin 70 prosenttia. Siihen verrattuna kaupunkiympäristön investoinnit ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat todella pienimuotoisia, Mirka Muukkonen kertoo.
Hän kuitenkin kokee, että juuri nämä palvelut ovat myös niitä, missä päätöksenteko tulee lähelle kaupunkilaisia.
– Kun puhutaan näistä pienemmistä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluista, siellä tehdään ihan todella vaikuttavaa työtä. Ei siellä kyllä minun nähdäkseni mitään leikattavaa tai tehostettavaa ole. Päinvastoin, meillä on aika pieni miehitys verrattuna moniin muihin isoihin kaupunkeihin. Niihin pitäisi siis saada lisää resursseja, Muukkonen toivoo.
Turussa vasemmistoliitto ryhtyy varmasti haastamaan kokoomusta ja demareita ainakin kaupungin asunto- ja liikennepolitiikasta, Mirka Muukkonen lupaa.
– Lisäksi meillä on puolueessa vahvaa osaamista ja omia avauksia koulutuspolitiikasta ja nuorisopalveluista. Ihan meidän keskeisistä arvoista. Nämä ovat niitä asioita, joita me vasemmistoliitossa ollaan aina aina ajettu, Muukkonen painottaa.
Hän itse on viime aikoina nostanut esille Turun yritys- ja elinkeinopolitiikkaa. Turussa oli viimeksi valtuustossa osavuosikatsauksen käsittely, ja siellä kiinnitettiin paljon huomiota siihen, voidaanko kuntaveroprosenttia nostaa ja siihen, että menoja pitää leikata.
– Sen sijaan itse näen, että Turun pitäisi tehdä aktiivisempaa elinkeinopolitiikkaa ja miettiä sitä, miten saamme houkuteltua erilaisia yrityksiä Turkuun. Miten Turkuun saadaan ketterästi ja notkeasti sijoitettua yrityksiä ja sitä kautta luotua tietenkin myös työpaikkoja kaupunkilaisille ja verotuloja kaupungille? Tähän kokonaisuuteen kytkeytyy myös TE-uudistus, sekä koulutus- ja kotouttamispalvelut, Muukkonen pohtii.
Elinkeinopolitiikassa hän haluaa myös kirittää kaupungin isompia puolueita.
– Mielestäni siitä ei ole riittävästi puhuttu, ja siinä Turku ei ole myöskään onnistunut tarpeeksi hyvin. Paljon on puhuttu myös esimerkiksi vihreän siirtymän rahoituksesta. Turku on hyvä ilmastokaupunki ja olemme saaneet siitä palkintoja, mutta kyllä ilmastotyö tarkoittaa myös sitä, että meidän pitäisi kotiuttaa niitä siirtymärahoja Turkuun ja samalla saada yritysten vihreän siirtymän investointeja Turkuun.
Riittävätkö palvelut?
Vaikean taloustilanteen lisäksi Turussa on haasteita myös palveluiden riittävyyden ja saatavuuden kanssa. Mirka Muukkosen mukaan palveluiden osalta koulutus on tärkein kysymys.
”Meillä ei ole pidetty kouluista tarpeeksi hyvää huolta, ja me maksetaan tällä hetkellä siitä todella isoa hintaa.”
– Meillä ei ole pidetty koulukiinteistöistä tarpeeksi hyvää huolta, ja me maksetaan tällä hetkellä siitä todella isoa hintaa, hän kertoo.
Noin viidesosa Turun koululaisista käy koulua tällä hetkellä väistötiloissa, joiden käyttö on kallista. Mirka Muukkosen mukaan väistötilat aiheuttavat aina myös hankaluuksia: joudutaan kulkemaan pidempiä matkoja kouluun, eivätkä kiinteistöt ole välttämättä parhaita tiloja opiskeluun.
Myös kaupungin sisäinen infrastruktuuri muodostuu Turussa isoksi kysymykseksi.
– Liikenneinfra on se keskeinen, ja sieltä nousevat esiin silloin raitiotie ja esimerkiksi pyöräteiden kehittäminen. Ja nyt meille tulee runkobussiuudistus, joka otetaan käyttöön ensi kesänä. Sen eteenpäin vieminen on keskeinen asia, Mirka Muukkonen luettelee.
Viimeisenä asiana hän mainitsee Petteri Orpon (kok) hallituksen leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta. Ne vaikuttavat varmasti Turun osaamisen tasoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
– Meidän on keksittävä, miten pystymme kaupunkina olemaan mukana siinä kehityksessä, erityisesti nyt kun TE-palvelut tulevat kuntien vastuulle.
uutiskirje 